# YhdistysLex

> Yhdistyksen lakitietopalvelu


## Posts

- [Opetus- ja kulttuuriministeri Mika Poutala: Seuratukea keskitetään lasten ja nuorten kesäajan toimintaan](https://yhdistyslex.fi/opetus-ja-kulttuuriministeri-mika-poutala-seuratukea-keskitetaan-lasten-ja-nuorten-kesaajan-toimintaan/): Opetus- ja kulttuuriministeri Mika Poutala kertoo ministeriön tiedotteessa seuratukiuudistuksen keskeisestä suunnasta: jatkossa tukea kohdennetaan aiempaa vahvemmin lasten ja nuorten kesäaikaiseen toimintaan. Uudistuksella pyritään vastaamaan erityisesti kesälomien aikaiseen toiminnan puutteeseen ja siitä johtuviin hyvinvointi- ja osallistumiseroihin.
- [STEA avaa uusia avustushakuja toukokuussa – painopisteenä uudet toimijat ja innovaatiot ](https://yhdistyslex.fi/stea-avaa-uusia-avustushakuja-toukokuussa-painopisteena-uudet-toimijat-ja-innovaatiot/): STEA avaa toukokuussa vuoden 2027 avustushaun, joka on suunnattu uusille määräaikaisille kehittämishankkeille sekä aiemmin tuloksellisiksi osoittautuneiden toimintamuotojen vakiinnuttamiseen. Hakuaika käynnistyy 4.5.2026 ja päättyy maanantaina 1.6.
- [STEA-avustuksiin 75 000 euron palkkakatto vuonna 2027](https://yhdistyslex.fi/stea-avustuksiin-75-000-euron-palkkakatto-vuonna-2027/): Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut uuden palkkakaton soveltamisesta STEA-avustuksiin. Vuodesta 2027 alkaen avustuskohteiden kohtuullisena palkkakustannuksena pidetään enintään 75 000 euroa vuodessa työntekijää kohden. 
- [Oikeusministeriön arviomuistio: järjestöjen EU-rahoituksen käyttöä voidaan lisätä tukipalveluja kehittämällä](https://yhdistyslex.fi/oikeusministerion-arviomuistio-jarjestojen-eu-rahoituksen-kayttoa-voidaan-lisata-tukipalveluja-kehittamalla/): Oikeusministeriö on 18.3.2026 julkaissut arviomuistion 2026:9, jossa tarkastellaan kansalaisjärjestöjen valmiuksia hakea ja hyödyntää EU-hankerahoitusta. Arvioinnin toteutti valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva oikeusministeriön toimeksiannosta, ja se on osa kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanoa. Arviomuistiossa käsitellään sekä järjestöjen valmiuksia että niiden palveluntarpeita neuvonnan, ohjauksen ja muun tuen kehittämiseksi. EU-rahoitus on jo merkittävä rahoituslähde Arviomuistiossa tarkasteltiin neljää EU:n rahoitusohjelmaa ohjelmakaudelta 2021–2027. Niissä oli myönnetty suomalaisille kansalaisjärjestöille ja säätiöille yhteensä noin 320 miljoonaa euroa lähes 4 800 hankkeeseen. Arviomuistion mukaan tämä osoittaa, että EU-hankerahoitus on jo nyt merkittävä kansalaisyhteiskunnan rahoitusmuoto. Samalla korostetaan, ettei EU-hankerahoitus korvaa jatkuvaluonteista julkista tukea, kuten valtionavustuksia, vaan täydentää muuta rahoitusta. Esteitä on rahoituksessa, […]
- [Opetus- ja kulttuuriministeriöltä lähes 18 miljoonaa euroa 86 nuorisojärjestölle](https://yhdistyslex.fi/opetus-ja-kulttuuriministeriolta-lahes-18-miljoonaa-euroa-86-nuorisojarjestolle/): Ministeri Poutala tehnyt päätöksen myönnettävistä avustuksista Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala on myöntänyt valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille 17 996 300 euroa vuoden 2026 toimintaan. Avustukset tukevat nuorten kansalaistoimintaa ja harrastamista nuorisolain linjausten mukaisesti. Rahoitusta sai yhteensä 86 järjestöä, jotka tarjoavat nuorille osallistumisväyliä sekä turvallisia harrastusympäristöjä. Rahoituksen perusteet ja tavoitteet Avustukset ovat harkinnanvaraisia, ja niiden myöntämisessä tarkastellaan järjestöjen toiminnan laatua, vaikuttavuutta, ajankohtaisuutta, laajuutta ja saavutettavuutta. Lisäksi arvioidaan, miten järjestöt edistävät yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja nuorten osallisuutta. Rahoitettavan toiminnan tulee olla yleishyödyllistä ja tukea nuorisotyön kokonaisuutta kunnissa ja seurakunnissa. Avustusten määrä pysynyt samalla tasolla Vuonna 2025 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi nuorisojärjestille avustusta noin […]
- [Verohallinto: Tarkista, onko yhdistyksen tai säätiön annettava veroilmoitus](https://yhdistyslex.fi/verohallinto-tarkista-onko-yhdistyksen-tai-saaton-annettava-veroilmoitus/): Verohallinto muistuttaa yhdistyksiä tarkkaavaisuudesta veroilmoituksen kanssa. Jos yhdistyksellä on velvollisuus antaa veroilmoitus tai se on saanut ohjekirjeen veroilmoituksen antamiseen, on veroilmoitus annettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
- [Vaasan hallinto-oikeus: Yhdistyksen rakennemuutos voidaan toteuttaa veroneutraalisti tuloverolain 24 §:n mukaisesti](https://yhdistyslex.fi/vaasan-hallinto-oikeus-yhdistyksen-rakennemuutos-voidaan-toteuttaa-veroneutraalisti-tuloverolain-24-%c2%a7n-mukaisesti/): Vaasan hallinto-oikeus on 20.2.2026 asiassa 898/2025 antamallaan päätöksellä kumonnut Verohallinnon erästä yhdistystä (A ry) koskevan ennakkoratkaisun ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi. Asiassa oli kyse siitä, voidaanko rekisteröidyn yhdistyksen muutos ensin osuuskunnaksi ja edelleen osakeyhtiöksi toteuttaa tuloverolain 24 §:n mukaisena toimintamuodon muutoksena.
- [Hallituksen jäsen: voit nyt hakea yhdistyksen edunsaajaotteen PRH:n Edunsaajatietopalvelusta](https://yhdistyslex.fi/hallituksen-jasen-voit-nyt-hakea-yhdistyksen-edunsaajaotteen-prhn-edunsaajatietopalvelusta/): Mikä Edunsaajatietopalvelu? Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ylläpitää rekisteriä yritysten ja yhteisöjen tosiasiallisista edunsaajista eli omistus- tai määräysvaltaa käyttävistä henkilöistä. PRH on nyt julkaissut uuden tietopalvelun, josta PRH:n rekisteriin merkitty vastuuhenkilö voi maksutta ladata edustamansa yhteisön edunsaajaotteen. Edunsaajaote on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja sen voi ladata omalle laitteelle PDF- tai CSV-asiakirjana. Palvelussa näkyvät käyttäjän valinnan mukaan myös jo päättyneet edunsaajasuhteet. Kuka voi nähdä yhdistykseni edunsaajatiedot? Yhdistyksen edunsaajaotteen voivat ladata hallituksen puheenjohtaja ja rekisteriin mahdollisesti merkityt muut hallituksen jäsenet. Tietopalvelun käyttö edellyttää vahvaa tunnistautumista, joten palvelun käyttö edellyttää verkkopankkitunnuksia tai muuta tunnistautumiskeinoa. Edunsaajatiedot eivät ole julkisia, eivätkä niihin siis lähtökohtaisesti […]
- [Voiko yhdistyksen jäsenyys olla sidottu toisen yhdistyksen jäsenyyteen?](https://yhdistyslex.fi/voiko-yhdistyksen-jasenyys-olla-sidottu-toisen-yhdistyksen-jasenyyteen/): Perustuslain 13 §:n mukaan yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Voidaanko yhdistyksen jäseneksi hakevalta kuitenkin edellyttää liittymistä toiseen yhdistykseen?
- [Verohallinto pyytää lausuntoja taloustietojen viranomaisraportoinnin uudistamista koskevasta selvityksestä](https://yhdistyslex.fi/verohallinto-pyytaa-lausuntoja-taloustietojen-viranomaistaportoinnin-uudistamista-koskevasta-selvityksesta/): Verohallinnon sisäinen VirTa-valmisteluprojekti (viranomaisraportoinnin tavoitetila) on laatinut selvityksen taloustietojen viranomaisraportoinnin uudistamisesta. Verohallinto pyytää selvityksestä lausuntoja viimeistään 27.3.2026.
- [Ulkoministeriö ehdottaa muutoksia kehitysyhteistyötä koskevaan sääntelyyn](https://yhdistyslex.fi/ulkoministerio-ehdottaa-muutoksia-kehitysyhteistyota-koskevaan-saantelyyn/): Ulkoministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kehitysyhteistyön järjestämisestä. Säädöshankkeessa on tarkoitus antaa uusi laki kehitysyhteistyön järjestämisestä.
- [Olenko esteellinen? - Hallituksen jäsenen ja toimihenkilön esteellisyys pähkinänkuoressa](https://yhdistyslex.fi/olenko-esteellinen/): Jos henkilön henkilökohtainen etu saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa, tulee tämän jäävätä itsensä asian käsittelystä. Esteellisyydessä on pohjimmiltaan kyse siitä, että henkilön kyky arvioida asiaa yhdistyksen edun kannalta voi vaarantua tämän oman, henkilökohtaisen edun vuoksi.
- [Viime vuonna rekisteröitiin yli 2000 uutta yhdistystä](https://yhdistyslex.fi/viime-vuonna-rekisteroity-yli-2000-uutta-yhdistysta/): Viime vuoden tilastotietoa julkaistu Patentti- ja rekisterihallitus on julkaissut tilastotietoa vuonna 2025 käsittelemistään yhdistysrekisteriin liittyvistä asioista. Vuonna 2025 Patentti- ja rekisterihallitus rekisteröi yhdistysrekisteriin 2138 uutta yhdistystä. Perustamisilmoitusasioita ratkaistiin yhteensä 2230, joten valtaosa päätöksistä oli myönteisiä. Ajalla 2021–2025 yhdistyksiä on rekisteröity vuosittain vähimmillään 1909 ja enimmillään 2155, ja kehityssuunta on viime vuosina ollut tasaisen kasvava. Lisäksi sääntömuutosasioita ratkaistiin 3944, nimenkirjoittajien muutoksia 24592, sääntöjen ennakkotarkastusasioita 138 ja poikkeuslupa-asioita 31. Yhdistysrekisteriin sekä lisätty että poistettu yhdistyksiä Rekisteröityjen yhdistysten määrä yhdistysrekisterissä ei ole kuitenkaan yhdistysten purkautumisten vuoksi kasvanut samaa tahtia. Yhdistyksiä oli yhdistysrekisterissä vuoden 2025 lopussa 355 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuodesta 2021 lukien […]
- [Hallituksen päätös nimenkirjoittajista](https://yhdistyslex.fi/hallituksen-paatos-nimenkirjoittajista/): Yhdistyksellä on aina oltava vähintään yksi nimenkirjoittaja, joka voi edustaa yhdistystä. Vuoden alussa toimijoissa tapahtuneiden vaihdoksien myötä herää usein kysymys, pitääkö hallituksen tehdä päätös yhdistyksen nimenkirjoittajista ja mitä päätökseen kirjataan.
- [Vuoden 2026 STEA-avustuksista tehty päätökset](https://yhdistyslex.fi/vuoden-2026-stea-avustuksista-tehty-paatokset/): Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on päättänyt sosiaali- ja terveysalan järjestöille vuodelle 2026 jaettavista niin kutsutuista STEA-tuista. Järjestöille jaettiin yhteensä 274 miljoonaa euroa, mikä on noin 30 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna.
- [Tee vuosi-ilmoitus viimeistään maanantaina 2.2.](https://yhdistyslex.fi/tee-vuosi-ilmoitus-viimeistaan-maanantaina/): Muistihan yhdistyksenne tehdä vuosi-ilmoituksen? Vuodelta 2025 tehtävien vuosi-ilmoituksien määräpäivä on maanantaina 2.2.2026.
- [Voiko yhdistys pitää listaa potentiaalisista jäsenistä?](https://yhdistyslex.fi/voiko-yhdistys-pitaa-listaa-potentiaalisista-jasenista/): Yhdistyslain mukaan yhdistyksen tulee pitää luetteloa jäsenistään. Koska uusien jäsenten hankinta on keskeinen osa monen yhdistyksen toimintaa, välillä herää kysymys, että voidaanko jäsenrekisteriin tai sen yhteyteen erilliselle listalle ottaa myös potentiaaliset jäsenet. Tämä on yleistä varsinkin silloin, kun jäsenyyden ehdot täyttävä joukko on rajallinen. Tilanne on tyypillinen esimerkiksi opiskelijajärjestöissä, joissa kaikki uudet opiskelijat pyritään saada liittymään yhdistykseen. On tärkeää ymmärtää, että kun yhdistyslaki velvoittaa pitämään jäsenluetteloa, se koskee vain jo hyväksyttyjä jäseniä. Kun puhutaan potentiaalisista jäsenistä, kyse on markkinointirekisteristä ja siirrytään tietosuojalainsäädännön piiriin. Markkinointirekisterissä on kyse henkilörekisteristä. Yhdistyksen tulee siten huolehtia, että sillä on, esimerkiksi nettisivuilla, nähtävillä tietosuojaseloste, jossa kerrotaan, […]
- [Erottamista lievemmät kurinpitotoimet](https://yhdistyslex.fi/erottamista-lievemmat-kurinpitotoimet/): Tiesitkö, että erottamisen lisäksi yhdistyksellä on käytössään lievempiäkin kurinpitokeinoja, jos jäsen toimii vastoin velvollisuuksiaan tai yhdistyksen vastaisesti? Säännöillä voidaan mahdollistaa esimerkiksi julkisen varoituksen antaminen, seuraamusmaksu tai porttikielto tapahtumiin. 
- [VM: Työryhmä esittää yhdistyksille lakisääteistä oikeutta peruspankkipalveluihin](https://yhdistyslex.fi/vm-tyoryhma-esittaa-yhdistyksille-lakisaateista-oikeutta-peruspankkipalveluihin/): Valtiovarainministeriön alainen peruspankkipalvelutyöryhmä ehdottaa, että oikeutta peruspankkipalveluihin laajennettaisiin koskemaan yhdistyksiä ja muita pienempiä yrityksiä ja yhteisöjä. Muutokset perustuvat hallituksen puoliväliriihessä tekemään linjaukseen turvata ritysten jayhdistysten peruspankkipalveluiden saatavyuus sekä edistää sujuvaa maahanmuuton kokonaisprosessia, johon kuuluu myös pankkitilien avaaminen Oikeus peruspankkipalveluihin? Luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (610/2024) turvataan kuluttajan asemassa toimivien henkilöiden oikeus saada peruspankkipalveluita. Talletuspankkien ja maksutilejä tarjoavien maksulaitosten on tarjottava maksutiliä, maksupalveluita ja sähköisen tunnistamisen palveluita yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi ETA-valtiossa laillisesti asuville Peruspankkipalvelua koskevat säännökset koskevat perusmaksutiliä koskevan hakemusten käsittelyä, palveluiden hinnoittelua ja asiakkaan valitusoikeutta. Peruspankkipalveluihin kuuluvan perusmaksutilin tulee sisältää seuraavat palvelut: Työryhmän ehdotus Työryhmän mietinnön mukaan yhdistyksillä on ollut pankkipalveluiden saatavuuden […]
- [Ulkoministeriö: Vuosien 2027–2030 hanketuet haettavissa](https://yhdistyslex.fi/ulkoministerio-vuosien-2027-2030-hanketuet-haettavissa/): Ulkoministeriö myöntää suomalaisille kansalaisyhteiskunnan toimijoille valtionavustuksia kehitystyöhankkeisiin joka toinen vuosi. Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa. Vuosien 2027–2030 hanketuet ovat nyt haettavissa.
- [Tilintarkastajat: Heikko talous näkyy järjestöissä](https://yhdistyslex.fi/tilintarkastajat-heikko-talous-nakyy-jarjestoissa/): Suomen talouden epävarmuus heijastuu myös järjestösektorille. Suomen Tilintarkastajat ry:n tuoreen arvion mukaan myös järjestöjen ja yhdistysten taloudellinen liikkumavara on kaventunut.
- [Hyödyllisiä artikkeleita uusille hallituksen jäsenille](https://yhdistyslex.fi/hyodyllisia-artikkeleita-uusille-hallituksen-jasenille/): Mitkä ovat hallituksen tehtävät? Koska on tehtävä pöytäkirja? Hallituksen vaihtuessa on hyvä kerrata hallituksen toiminnan ja yhdistyksen päätöksenteon perusperiaatteet. Toimituksemme kokosi tähän artikkeliin keskeisimpiä artikkeleita uudelle ja vanhalle hallituksen jäsenelle.
- [Milloin muutosilmoituksen tekeminen on tarpeen ja miten se tehdään?](https://yhdistyslex.fi/milloin-muutosilmoituksen-tekeminen-on-tarpeen-ja-miten-se-tehdaan/): Mitä muutosilmoituksen tekeminen käytännössä tarkoittaa? Lue tästä, mikä merkitys yhdistysrekisteriin tehtävällä muutosilmoituksella on ja milloin se on tehtävä.
- [Yhdistyslaissa säädettyihin viranomaistehtäviin vuodenvaihteessa vähäisiä muutoksia](https://yhdistyslex.fi/yhdistyslaissa-saadettyihin-viranomaistehtaviin-vuodenvaihteessa-vahaisia-muutoksia/): Toimintansa 1.1.2026 aloittavalle Lupa- ja valvontavirastolle siirtyy aluehallintovirastojen (AVI), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) vastuualueelle kuuluvia tehtäviä. 
- [Yhdistystoimijan vuodenvaihteen muistilista](https://yhdistyslex.fi/yhdistystoimijan-vuodenvaihteen-muistilista/): Vaihtuiko yhdistyksen vastuuhenkilöt vuodenvaihteessa? Katso vuodenvaihteen muistilistasta, mitä kannattaa tehdä.
- [Mitä yleishyödyllisyys tarkoittaa?](https://yhdistyslex.fi/mita-tarkoittaa-yleishyodyllisyys/): Käsittelemme tässä artikkelissa, mitä yleishyödyllisyys tarkoittaa ja mitä merkitystä sillä on.
- [Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta esittänyt suosituksensa kansalaisyhteiskuntapolitiikan kehittämiseksi](https://yhdistyslex.fi/kansalaisyhteiskuntapolitiikan-neuvottelukunta-esittanyt-suosituksensa-kansalaisyhteiskuntapolitiikan-kehittamiseksi/): KANEn neljännen toimikauden loppuraportti julkaistu Vuonna 2007 valtioneuvoston asettama kansalaispolitiikan neuvottelukunta (KANE) on julkaissut toimikautensa 2022–2026 loppuraportin. Loppuraportissa KANE esittää omia suosituksiaan kansalaisyhteiskuntapolitiikan kehittämiseksi. KANE oli asettanut toimikaudelle 2022–2026 seuraavat tavoitteet: KANE ehdottaa muutoksia yhdistyslakiin sekä selontekoa kansalaisyhteiskuntapolitiikasta KANEn arvion mukaan seuraavalla hallituskaudella on syytä tehdä yhdistyslakiin muutoksia. KANEn mukaan yhdistyslain uudistuksilla voitaisiin mahdollistaa esimerkiksi yhdistyksen toimitusjohtaja-toimielin ja yleisseuraannon sisältävä yhdistysten yhdistyminen. Lisäksi KANE ehdottaa seuraavia toimenpiteitä kansalaisyhteiskuntapolitiikan kehittämiseksi: Valtioneuvoston tiedote: https://valtioneuvosto.fi/-/1410853/seuraavalla-hallituskaudella-tarvitaan-selonteko-kansalaisyhteiskuntapolitiikasta KANEn loppuraportti: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/85616724-26cb-4270-ad0b-3a905ecbab36/content 23.12.2025, Toimitus
- [Yhdistysrekisterin käsittelymaksuissa korotuksia 1.1.2026 alkaen](https://yhdistyslex.fi/yhdistysrekisterin-kasittelymaksuissa-korotuksia-1-2026/): Yhdistysrekisterin käsittelymaksut nousevat kauttaaltaan vuoden alusta alkaen.  Käsittelymaksuissa on nousua 5–15 euroa hakemustyypistä riippuen.
- [Kuinka usein yhdistyksen kokous on pidettävä?](https://yhdistyslex.fi/kuinka-usein-yhdistyksen-kokous-on-pidettava/): Yhdistyksen säännöissä on määrättävä siitä, kuinka monta yhdistyksen kokousta vuosittain järjestetään. Lainsäädännössä ei ole varsinaista yhdistyksen kokousten vähimmäis- tai enimmäismäärää, mutta koska yhdistyksen kokouksessa on päätettävä tilinpäätöksen tai vuosilaskelman vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä, on yhdistyksen kokous tosiasiallisesti pidettävä vähintään kerran vuodessa. Tavallisesti pienemmissä yhdistyksissä pidetään yksi tai kaksi sääntömääräistä kokousta vuosittain. Jos yhdistyksessä pidetään yksi sääntömääräinen kokous vuodessa, kutsutaan sitä vuosikokoukseksi. Jos vuosittain järjestetään kaksi kokousta, kutsutaan niitä tavallisesti kevät- ja syyskokouksiksi. Yhdistyksen kokous on järjestettävä yhdistyksen säännöissä määrättynä aikana. Jos kokousta ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella yhdistyksen jäsenellä oikeus vaatia kokouksen pitämistä. Lisäksi ylimääräinen yhdistyksen kokous on pidettävä, […]
- [STEAn ehdotus vuodelle 2026 myönnettävistä avustuksista on valmis](https://yhdistyslex.fi/stean-ehdotus-vuodelle-2026-myonnettavista-avustuksista-on-valmis/): Avustuksista päätetään alkuvuodesta 2026 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on saanut valmiiksi ehdotuksen vuodelle 2026 myönnettävistä avustuksista. Hakijat näkevät avustuskohdekohtaiset ehdotukset verkkoasiointiportaalista (asiointi.stea.fi), ja koko ehdotus on myös nähtävillä osoitteessa https://avustukset.stea.fi. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää myönnettävistä avustuksista vuoden 2026 tammi- tai helmikuussa. STEAn Avustukset-sivun mukaan tukea ehdotetaan myönnettäväksi 766 järjestölle 1527 avustuskohteeseen. Vuodelle 2026 on jaossa yhteensä noin 274 miljoonaa euroa avustuksia, mikä on noin 30 miljoonaa vähemmän kuluvan vuoden avustuksiin verrattuna. STEAn tiedotteen mukaan yli tuhannelle avustuskohteelle myönnetään kuitenkin vähintään saman verran rahaa kuin kuluvalle vuodelle. Toisaalta noin 150 avustuskohteen määrärahoihin ehdotetaan leikkauksia. Tiedote STEA:n sivuilla: https://www.stea.fi/vuoden-2026-avustusehdotus-valmistui/ Avustukset-sivu: https://avustukset.stea.fi/ […]
- [Mitä henkilötietoja saan kerätä tapahtuman järjestämistä varten, ja miten siitä pitää tiedottaa jäseniä?](https://yhdistyslex.fi/mita-henkilotietoja-saan-kerata-tapahtuman-jarjestamista-varten/): Tietosuojan perusperiaatteita Tietosuojasääntely (käytännössä GDPR) asettaa tiettyjä rajoitteita sille, mitä henkilötietoja yhdistys saa kerätä, miten niitä saa säilyttää ja mihin tarkoituksiin niitä saa käyttää. Henkilötietoja ovat kaikki henkilöön littyvät tiedot, josta henkilö voidaan suorasti tai epäsuorasti tunnistaa. Tietosuojasääntely koskee kaikkia yhdistyksiä koosta riippumatta. Henkilötietoja saa kerätä vain sen verran kuin on tarpeellista. Esimerkiksi urheilutapahtuman järjestämisen kannalta tarpeellista voi olla tarpeen kysyä osallistujien kuntotasoa, jotta heidät voidaan jakaa sopiviin ryhmiin, mutta lukupiirin järjestämisen vuoksi siitä tuskin olisi hyötyä. Tietoja ei myöskään saa kerätä ”varmuuden vuoksi”, vaan kaikki henkilötiedot on kerättävä nimenomaista tarkoitusta varten. Henkilötietoja saa säilyttää vain niin kauan kuin on […]
- [STEA-avustuksia koskevat määräajat joulukuussa](https://yhdistyslex.fi/stea-avustuksia-koskevat-maaraajat-joulukuussa/): Kuluvana vuonna vanhentuvat avustukset Vuonna 2025 vanhentuvia avustuksia koskevat maksupyynnöt on toimitettava STEAlle viimeistään 30.12.2025 kello 16.15. Kyseisiä avustuksia ei voida maksaa enää vuoden 2026 puolella. Avustuksen käyttöajan pidennyshakemukset STEA-avustuksen käyttöaika ilmenee avustuspäätöksestä ja riippuu avustuksen luonteesta. STEA voi kuitenkin hakemuksen perusteella pidentää avustuksen käyttöaikaa, jos pidennykselle on erityinen syy. Avustuksen käyttöajan pidennystä on haettava hyvissä ajoin ennen normaalin käyttöajan päättymistä, mutta joka tapauksessa viimeistään 31.12.2025 kello 16.15. Avustuksen maksupäiviä joulukuussa Joulukuussa avustuksia maksetaan 10.12., 18.12., 22.12 sekä 30.12. Uutinen STEAn sivuilla: https://www.stea.fi/joulukuun-tarkeat-maaraajat/ 10.12.2025, Toimitus
- [Saako yhdistys tuottaa voittoa?](https://yhdistyslex.fi/saako-yhdistys-tuottaa-voittoa/): Usein kuulee sanottavan, että yhdistyksen talousarvion tulee osoittaa nollatulosta, mutta edellyttääkö laki tätä? Entä voiko yhdistys jakaa tuottoja jäsenilleen rahana?
- [KHO 2025:77: Rahojen kerääminen Ukrainan asevoimille ei ollut yleishyödyllistä toimintaa](https://yhdistyslex.fi/kho-202577-rahojen-keraaminen-ukrainan-asevoimille-ei-ollut-yleishyodyllista-toimintaa/): Asian taustaa Finland Ukraina Ostrobotniia Kalyna rf -niminen yhdistys oli hakenut voimassa olleeseen rahankeräyslupaansa muutosta siten, että kerättyjä rahoja olisi voitu käyttää myös Ukrainan armeijan humanitääriseen tukemiseen. Yhdistyksen hakemuksen mukaisesti rahaa olisi voitu käyttää ruuan, vaatteiden, suojavaatteiden, generaattoreiden ja evakuointiajoneuvojen hankintaan sekä humanitääristen hyödykkeiden kuljettamiseen. Varoja ei ollut tarkoitus ohjata aseiden tai sotavarusteiden hankintaan. Poliisihallituksen arpajaishallinto oli hylännyt muutoshakemuksen, koska sen mukaan tämän kaltaista toimintaa ei ollut pidettävä lain edellyttämällä tavalla yleishyödyllisenä. Korkeimman hallinto-oikeuden arviointi Korkein hallinto-oikeus huomautti, että yleishyödyllinen yhteisö saa järjestää rahankeräyksen valtion toimintaan. Tällöin edellytyksenä kuitenkin on, että rahankeräyksen tarkoituksen on tuotettava erityistä hyötyä, joka yleisesti hyödyttää […]
- [Onko yhdistyksen jäseniksi hyväksyttävä kaikki hakijat, jotka täyttävät jäsenyyden ehdot?](https://yhdistyslex.fi/onko-yhdistyksen-jaseniksi-hyvaksyttava-kaikki-hakijat-jotka-tayttavat-jasenyyden-ehdot/): Ei ole. Yhdistys saa itse valita jäsenensä, eikä sen ole pakko hyväksyä hakemusta sellaiseltakaan hakijalta, joka täyttää yhdistyksen sääntöihin kirjatut jäsenyyden edellytykset. Hylkäyspäätöstä ei myöskään tarvitse perustella. Jo hyväksyttyä jäsentä ei kuitenkaan voida erottaa millä tahansa perusteella. Jäsenen erottamisesta voit lukea lisää sitä koskevasta artikkelista. 1.12.2025, Toimitus
- [Hallitus antanut eduskunnalle täydentävän talousarvion vuoden 2026 STEA-avustusten määrärahoista](https://yhdistyslex.fi/hallitus-antanut-eduskunnalle-taydentavan-talousarvion-vuoden-2026-stea-avustusten-maararahoista/): Hallitus on antanut torstaina 20.11.2025 eduskunnalle esityksensä vuoden 2026 talousarvioesityksen täydentämisestä. Täydennys sisältää muutoksia muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöille jaettavaan rahoitukseen. Täydennyksen myötä määräraha on noin 5 300 000 euroa enemmän kuin varsinaisessa talousarvioesityksessä ja yhteensä 273 912 000 euroa. Vuoteen 2025 verrattuna jaettavaa on hiukan yli 30 miljoonaa euroa vähemmän. Lisäys talousarvioesityksessä ehdotettuihin määrärahoihin johtuu siitä, että varsinaisessa talousarvioesityksessä ei ollut huomioitu Raha-automaattiavustuksia, jotka jäivät jakamatta vuonna 2016 Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen yhdistyessä. Avustukset on sovittu jaettavaksi sosiaali- ja terveysjärjestöille vuosina 2017–2026. Uutinen STEAn sivuilla: https://www.stea.fi/stea-avustusten-2026-maararahoista-taydentava-talousarvioesitys-eduskunnalle/ Uutinen täydentävästä talousarvioesityksestä valtioneuvoston sivuilla: https://valtioneuvosto.fi/-/hallitus-ehdottaa-taydennyksia-vuoden-2026-talousarvioesitykseen 25.11.2025, Toimitus
- [Mitä tapahtuu, jos kokous ei ole laillinen ja päätösvaltainen?](https://yhdistyslex.fi/mita-tapahtuu-jos-kokous-ei-ole-laillinen-ja-paatosvaltainen/): Kokouksen alussa kokouksen avaava henkilö tai kokouksen puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Yleensä kokouksen osallistujille varataan tässä kohtaa hetki aikaa esittää huomautuksia kokouksen laillisuudesta ja päätösvaltaisuudesta. Välillä käy niin, että kokouksen avaavan henkilön tai kokouksen puheenjohtajan mielestä kokous ei ole laillinen ja päätösvaltainen. Tällöin kokousta ei yleensä ryhdytä pitämään, vaan kokouksen kutsuja (esim. hallitus) kutsuu koolle uuden kokouksen. Jos kokous kuitenkin pidetään, vaikka se ei ole laillinen ja päätösvaltainen, ovat sen päätökset alttiita moitteelle. Jos yhdistyksen hallituksen jäsen tai muu yhdistyksen sääntöjen mukaan sen hallintoon kuuluvaa tehtävää hoitava, on toimiessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut päätöksellään sen, että kokousta ei […]
- [Milloin yhdistys on ilmoitettava kaupparekisteriin?](https://yhdistyslex.fi/milloin-yhdistys-on-ilmoitettava-kaupparekisteriin/): Jokainen rekisteröity yhdistys merkitään yhdistysrekisteriin. Kaupparekisterilaki kuitenkin edellyttää tietyissä tilanteissa aatteellisten yhdistysten merkitsemistä myös kaupparekisteriin. 
- [Voiko yhdistyksen hallituksen kokoonpanon jättää avoimeksi (ns. itseoikeutetut jäsenet)?](https://yhdistyslex.fi/voiko-yhdistyksen-hallituksen-kokoonpanon-jattaa-avoimeksi-ns-itseoikeutetut-jasenet/): Yhdistyslain mukaan yhdistyksen säännöissä tulee mainita yhdistyksen hallituksen jäsenten lukumäärä, toimikausi ja valintatapa. Joissain yhdistyksissä saattaa esimerkiksi käytännön syistä johtuen herätä kysymys, voiko hallitukseen kuulua ns. itseoikeutettuja jäseniä eli henkilöitä, jotka kuuluvat hallitukseen automaattisesti esimerkiksi asemansa tai taustayhteisönsä perusteella.
- [Toimittaja selvitti: Näin yleishyödyllinen yhdistys voi saada sähköpostin ja keskeiset it-työkalut käyttöön maksutta](https://yhdistyslex.fi/toimittaja-selvitti-nain-yleishyodyllinen-yhdistys-voi-saada-sahkopostin-ja-keskeiset-it-tyokalut-kayttoon-maksutta/): Ilmainen sähköposti yhdistykselle? Toimituksemme selvitti, kuinka voittoa tavoittelematon yhdistys voi saada ilmaiseksi käyttöönsä sähköpostin ja keskeiset it-työkalut, joita yritykset käyttävät.
- [Hallinto-oikeus vahvisti, että kirkko pystyi käsittelemään yhdistyksen tekemän aloitteen](https://yhdistyslex.fi/hallinto-oikeus-vahvisti-etta-kirkko-pystyi-kasittelemaan-yhdistyksen-tekeman-aloitteen/): Turun hallinto-oikeudessa oli käsiteltävänä kysymys siitä, oliko seurakuntaneuvostolla oikeus käsitellä yhdistyksen seurakuntaneuvostolle toimittaman aloitteen. Hallinto-oikeus katsoi, että seurakuntaneuvoston on oman harkintansa perusteella voinut käsitellä yhdistyksen aloitteen.
- [Pitääkö yhdistyksen hallituksen jäsenen olla yhdistyksen jäsen?](https://yhdistyslex.fi/pitaako-yhdistyksen-hallituksen-jasenen-olla-yhdistyksen-jasen/): Yhdistyksen hallitus on yhdistyksen toiminnan ydin; se johtaa operatiivista toimintaa, edustaa ja vastaa yhdistyksen asioiden hoitamisesta. Mutta voiko hallituksen jäsen olla ulkopuolinen vai täytyykö hänen kuulua itse yhdistykseen?
- [Haluan erota yhdistyksen hallituksesta – Mitä teen?](https://yhdistyslex.fi/haluan-erota-yhdistyksen-hallituksesta-mita-teen/): Hallituksen jäsenen erottamisesta on päätettävä yhdistyksen tai valtuutettujen kokouksessa, mutta mitä tapahtuu, jos henkilö haluaa itse erota? Käsittelemme tässä artikkelissa eroamisessa huomioitavia asioita.
- [Svenska Kulturfondenin avustushaku vuodelle 2026 alkaa](https://yhdistyslex.fi/svenska-kulturfondenin-avustushaku-vuodelle-2026-alkaa/): Suomen suurimpiin avustusten jakajiin lukeutuva Svenska kulturfonden on avannut suurimmat avustushakunsa vuodelle 2026. Haussa voi hakea rahoitusta vuodelle 2026 kulttuuri-, koulutus- ja taidehankkeisiin, jotka vahvistavat ruotsinkielistä toimintaa Suomessa. Hakuaika on 1.–30. marraskuuta 2025, ja hakemukset jätetään sähköisesti Kulturfondenin verkkosivujen kautta. Svenska Kulturfonden jakaa vuosittain ruotsinkielisen toiminnan tukemiseen yli 40 miljoonaa euroa, josta merkittävä osuus jaetaan marraskuun hauissa. Vuonna 2024 säätiö sai yhteensä 9 300 hakemusta, joista 5 800:lle myönnettiin tukea. Svenska Kulturfonden tukee yhdistyksiä, työryhmiä ja yksityishenkilöitä, jotka toimivat ruotsinkielisen kulttuurin, koulutuksen, taiteen ja identiteetin vahvistamisen parissa. Marraskuun haussa yhdistykset voivat hakea avustusta esimerkiksi: Hakemuksessa tulee kuvata selkeästi hankkeen tavoitteet, […]
- [STM: Lausuntopyyntö palveluvalikoiman periaatteista](https://yhdistyslex.fi/stm-lausuntopyynto-palveluvalikoiman-periaatteista/): Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut lausuntopyynnön luonnoksesta hallituksen esitykseksi, joka määrittelisi ne periaatteet, joiden mukaan palvelut ja menetelmät kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaan tai rajataan sen ulkopuolelle. Lausuntoaika suomenkieliselle esitykselle on käynnissä 30.10.–11.12.2025, ja ruotsinkielinen versio julkaistaan 11.11., jolloin lausuntoaikaa on 23.12.2025 saakka. Esitykseen pohjautuvilla periaatteilla on jatkossa tarkoitus kohdentaa ja rajata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaa lakisääteisiä palveluita ohittamatta. Miten yhdistykset voivat osallistua? Lausuntoja voivat antaa kaikki – myös yhdistykset ja kansalaisjärjestöt. Lausuntojen antaminen tapahtuu lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta. Yhdistyksillä on tilaisuus tuoda esiin omien kohderyhmiensä tarpeita, kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten palveluvalikoiman rajaukset vaikuttavat arkeen ja hyvinvointiin. Nyt avautunut lausuntopyyntö tarjoaa […]
- [OKM:n seuratuki muuttuu 2026](https://yhdistyslex.fi/okmn-seuratuki-muuttuu-2026/): Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt seuratoiminnan kehittämistuen eli seuratuen uudistuksen, jonka tavoitteena on laajentaa tuen kohdentamista ja lisätä lasten ja nuorten kesäharrastusmahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Uudistettu seuratuki tarjoaa seuroille mahdollisuuksia kehittää kesätoimintaansa. Tuki kohdistetaan erityisesti kesätoiminnan kehittämiseen, ja sen avulla pyritään varmistamaan, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori voi osallistua kesätoimintaan yhdenvertaisesti. Uudistuksesta ja hakumenettelystä tiedotetaan alkuvuonna 2026. Haun on tarkoitus käynnistyä kevättalvella 2026. Lue lisää: Seuratuki uudistuu – OKM 2025 30.10.2025, Toimitus
- [Voiko kokouskutsun lähettää sähköpostitse tai muuten sähköisesti?](https://yhdistyslex.fi/voiko-kokouskutsun-lahettaa-sahkopostitse-tai-muuten-sahkoisesti/): Yhdistyslain mukaan yhdistyksen säännöissä on mainittava, miten yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle. Laissa ei kuitenkaan ole sen tarkempia säännöksiä siitä, millä tavoin kokouskutsu on saatettava jäsenistölle tiedoksi. Yhdistyksen hallitus voi näin ollen varsin vapaasti itse harkita, mikä on sille itselleen paras ja tehokkain tapa. Sääntely on tässä mielessä myös teknologianeutraalia: esimerkiksi vain yhdistyksen verkkosivuilla julkaistava tai sähköpostitse lähetettävä kokouskutsu on lain silmissä pätevä, jos tällaisesta koollekutsumistavasta on yhdistyksen säännöissä määrätty. Jos yhdistyksen sääntöjen mukaan kokouskutsu on lähetettävä kirjallisesti, voi yhdistyksessä olla epäselvyyttä siitä, täyttääkö sähköpostitse lähetetty kokouskutsu tämän vaatimuksen. Vastaus on, että täyttää. Tätä voi perustella sillä, että sähköpostitse vastaanotetun […]
- [Voinko joutua henkilökohtaisesti maksamaan yhdistyksen velkoja, jos sen varat loppuvat?](https://yhdistyslex.fi/voinko-joutua-henkilokohtaisesti-maksamaan-yhdistyksen-velkoja-jos-sen-varat-loppuvat/): Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät ole velvollisia maksamaan velkoja, joista yhdistys itse ei selviä. Sen jäsenet, hallitus tai esimerkiksi jonkin sopimuksen allekirjoittanut henkilö ei siis joudu itse vastaamaan velasta. Kuitenkin, jos henkilö on aiheuttanut yhdistykselle vahinkoa huolimattomuudesta tai tahallisesti, joutuu hän korvaamaan sen yhdistykselle. Rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdystä toimesta aiheutuneesta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Yhdistyksen muut jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti sellaisesta velvoitteesta. 27.10.2025, Toimitus
- [Verohallinto asioi jatkossa ensisijaisesti sähköisesti](https://yhdistyslex.fi/verohallinto-asioi-jatkossa-ensisijaisesti-sahkoisesti/): Vuoden 2026 alusta alkaen Verohallinnon verotuspäätökset ja muut asiakirjat toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti OmaVero-palvelun kautta. Muutos koskee luonnollisten henkilöiden lisäksi myös yhteisöjä, ja sen tavoitteena on vahvistaa digitaalisen viranomaisviestinnän asemaa sekä tehostaa asiointia. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 12.1.2026 lähtien. Mitä muutos tarkoittaa yhdistyksille? Yhdistykset, jotka käyttävät OmaVeroa tai joilla on Suomi.fi-viestit-tili, saavat jatkossa verotuspäätökset ja muut asiakirjat sähköisesti ilman erillistä suostumusta. Paperipostia lähetetään vain niille, jotka eivät asioi sähköisesti. Tämä tarkoittaa, että yhdistyksen hallituksen tai talousvastaavan on hyvä varmistaa, että OmaVero-palvelu on aktiivisessa käytössä ja että Suomi.fi-viestit on otettu käyttöön. Saapumisilmoitus Kun uusi asiakirja on saapunut OmaVeroon, siitä lähetetään heräteilmoitus […]
- [Verot voi jatkossa maksaa yhdellä viitenumerolla – Verohallinto uudistaa käytäntöjään](https://yhdistyslex.fi/verot-voi-jatkossa-maksaa-yhdella-viitenumerolla-verohallinto-uudistaa-kaytantojaan/): Verohallinto yksinkertaistaa verojen maksamista yli 600 000 yritykselle ja yhteisölle, mukaan lukien yhdistykset. Vuoden 2025 alusta alkaen kaikki yhteisöjen verot, kuten ennakonpidätykset, työnantajasuoritukset ja yhteisöverot, maksetaan yhden viitenumeron avulla. Uudistus perustuu yritysten ja yhteisöjen toiveisiin selkeämmästä maksukäytännöstä. Aiemmin eri verolajeihin kohdistuvat maksut vaativat erilliset tilit ja viitteet, mikä aiheutti sekaannuksia ja virheitä. Nyt maksaminen onnistuu yhdellä viitteellä, ja Verohallinto kohdistaa maksut automaattisesti oikeille veroille. Mitä tämä tarkoittaa yhdistyksille? Jatkossa ei enää tarvitse muistaa eri tilinumeroita eri veroille. Kaikissa maksuissa voi käyttää yhtä OmaVerosta saatavaa viitenumeroa. Maksujen kohdistus hoituu automaattisesti. Verohallinto lähettää marraskuussa 2025 kaikille yhteisöille kirjeen, jossa kerrotaan uudesta maksutavasta […]
- [Kuka saa päättää hakijan hyväksymisestä yhdistyksen jäseneksi?](https://yhdistyslex.fi/kuka-saa-paattaa-hakijan-hyvaksymisesta-yhdistyksen-jaseneksi/): Lähtökohtaisesti jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus. Tämä tehtävä voidaan kuitenkin sääntömääräyksellä osoittaa myös muun toimielimen tai esimerkiksi jotakin tiettyä tehtävää hoitavan henkilön tehtäväksi. Säännöissä voidaan esimerkiksi määrätä, että jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen kokous, sihteeri, tai jokin valiokunta. Säännöissä on lisäksi mahdollista määrätä, että hallitus päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä. Tällaisen sääntömääräyksen nojalla hallitus voi esimerkiksi oikeuttaa tietyssä asemassa olevan yhdistyksen toimihenkilön päättämään tietyt vaatimukset täyttävien jäsenhakemusten hyväksymisestä. Myös kattojärjestön jäsenyhdistysten mallisääntöihin voidaan lisätä määräys siitä, että jäsenyhdistyksen hallitus voi delegoida päätöksenteon kattojärjestön alaisuudessa toimivalle jäsenasioista vastaavalle toimielimelle. On kuitenkin huomattava, että vaikka hallitus delegoisi jäsenten hyväksymisen toiselle toimielimelle, on […]
- [Päättyykö jäsenyys automaattisesti, jos jäsen ei maksa jäsenmaksuaan?](https://yhdistyslex.fi/paattyyko-jasenyys-automaattisesti-jos-jasen-ei-maksa-jasenmaksuaan/): Jäsenyys ei lähtökohtaisesti pääty, jos jäsen ei maksa jäsenmaksuaan. Yhdistys voi kuitenkin määrätä säännöissään, että yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa säännöissä määrätyn ajan maksamatta. Tällöinkin yhdistyksen täytyy kuitenkin erottaa jäsen noudattaen samaa menettelyä kuin muissakin erottamistapauksissa. Jos jäsen ei itse eroa yhdistyksestä, eikä häntä myöskään eroteta tai katsota eronneeksi, hän siis pysyy yhdistyksen jäsenenä rästimaksuista huolimatta. Lain mukaan jäsenen erottamisesta päättää yhdistyksen kokous, ellei säännöissä määrätä toisin. Säännöissä voidaan esimerkiksi määrätä, että erottamisesta päättävät yhdistyksen valtuutetut tai hallitus. Mahdollista on myös määrätä, että erottamisesta päätetään erillisessä äänestystilaisuudessa. Erottamista ei kuitenkaan voida delegoida hallitusta alemman […]
- [Ovatko yhdistyksen pöytäkirjat julkisia?](https://yhdistyslex.fi/poytakirjojen-julkisuus/): Yhdistyksen pöytäkirjan lakisääteinen julkisuus riippuu, minkä toimielimen pöytäkirjasta on kyse. Yhdistyslaki määrittelee minimirajat julkisuudelle, mutta yhdistyksellä itsellään on merkittävästi harkintavaltaa.
- [Pitääkö yhdistyksen rekisteröidä tilinpäätös yhdistysrekisteriin?](https://yhdistyslex.fi/pitaako-yhdistyksen-rekisteroida-tilinpaatos-yhdistysrekisteriin/): Yhdistystoimijoiden vaihtuessa yhdistyksissä herää säännöllisin väliajoin kysymyksiä siitä, mitä viranomaisilmoituksia yhdistyksen tulee tehdä. Jos yhdistyksessä tehdään kirjanpitolain mukainen kirjanpito, on yhdistyksessä laadittava myös tilinpäätös. Tilinpäätöstä ei tehdä pienessä yhdistyksessä, jos yhdistyksessä pidetään tilinpitoa kirjanpidon sijaan. Tilinpäätöksen rekisteröintivelvollisuus yhdistysrekisteriin syntyy kuitenkin vain, jos yhdistys ylittää vähintään kaksi seuraavista raja-arvoista sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudellä: Jos nämä ehdot eivät täyty, yhdistyksen ei tarvitse toimittaa tilinpäätöstään PRH:lle rekisteröitäväksi. Jos yhdistys on kirjanpitovelvollinen, on tilinpäätös silti laadittava ja säilytettävä asianmukaisesti. Käytännössä siis vain suurimmat yhdistykset ovat velvollisia rekisteröimään tilinpäätöksen yhdistysrekisteriin. Miten ja milloin tilinpäätös rekisteröidään? Jos yhdistys kuuluu rekisteröintivelvollisuuden piiriin, tilinpäätös on toimitettava […]
- [Yhdenvertaisuussuunnitelma – miksi ja miten se laaditaan?](https://yhdistyslex.fi/yhdenvertaisuussuunnitelma-miksi-ja-miten/): Yhdenvertaisuus on perustuslaissa turvattu perusoikeus, joka kuuluu kaikille. Yhdistyksillä on tärkeä rooli yhdenvertaisuuden edistämisessä, ja yksi konkreettinen tapa osoittaa sitoutumista tähän arvoon on laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä, ja miksi se kannattaa tehdä? Mikä on yhdenvertaisuussuunnitelma? Yhdenvertaisuussuunnitelma on asiakirja, jossa kuvataan, miten ja millaisin toimenpitein yhdistys edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäisee syrjintää toiminnassaan. Se voi sisältää tavoitteita, toimenpiteitä ja seurantaa, jotka liittyvät esimerkiksi sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan, kieleen, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Miksi yhdistyksen kannattaa laatia yhdenvertaisuussuunnitelma? Yhdenvertaisuussuunnitelma on työkalu, joka auttaa yhdistystä kehittämään toimintaansa avoimemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi. Oikein toteutettuna yhdenvertaisuussuunnitelma ei jää pelkästään muodollisuudeksi, vaan […]
- [Patentti- ja rekisterihallituksen sähköisissä palveluissa huoltokatko 3.10–6.10](https://yhdistyslex.fi/patentti-ja-rekisterihallituksen-sahkoisissa-palveluissa-huoltokatko-3-10-6-10/): Patentti- ja rekisterihallituksen järjestelmissä tehdään päivitys- ja ylläpitotöitä tulevana viikonloppuna. Yhdistysrekisterin sähköinen asiointi on poissa käytöstä pe 3.10 klo 15.30 – ma 6.10. klo 9.00. Lisäksi yhdistysrekisterin tietopalvelu sekä tilintarkastusvalvonnan asiointipalvelu ja tilintarkastajahaku ovat poissa käytöstä la 4.10. klo 9.30–13.00. Lisätietoa PRH:n verkkosivuilla: https://prh.fi/fi/tietoa_prhsta/uutislistaus/tiedotteet/2025/huoltokatkoprhnsahkoisissapalveluissape3.10.klo15.30-ma6.10.klo9.00.html 30.9.2025, Toimitus
- [Voiko hallitus erottaa yhdistyksen jäseniä?](https://yhdistyslex.fi/voiko-hallitus-erottaa-yhdistyksen-jasenia/): Erottamisesta päättää lähtökohtaisesti yhdistyksen kokous Lain mukaan jäsenen erottamisesta päättää yhdistys kokouksessaan, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Oikeus erottaa jäsen on siis lähtökohtaisesti ainoastaan yhdistyksen kokouksella, jos yhdistyksen säännöissä ei ole asiasta nimenomaista määräystä. Yhdistyksen on siis tehtävä kirjattava asia sääntöihin, jos se haluaa antaa hallitukselle toimivallan erottaa jäseniä. Yhdistys voi säännöissään määrätä esimerkiksi, että erottamisesta päättävät yhdistyksen valtuutetut tai hallitus taikka että siitä päätetään erillisessä äänestystilaisuudessa tai postitse. Sen sijaan hallitusta alemmanasteiselle elimelle ei voida antaa toimivaltaa erottaa jäseniä. Kielto erottaa jäsen, jos se johtaisi hallituspestin päättymiseen Hallitus ei voi kuitenkaan erottaa yhdistyksen jäsentä, jos erottaminen johtaisi samalla hallituspestin […]
- [Jäsenen velvollisuus noudattaa yhdistyksen tekemiä päätöksiä](https://yhdistyslex.fi/jasenen-velvollisuus-noudattaa-yhdistyksen-tekemia-paatoksia/): Kun henkilö liittyy yhdistykseen, hän sitoutuu paitsi sen toimintaan myös sen sääntöihin ja päätöksentekoon. Yksi keskeisimmistä jäsenen velvollisuuksista on noudattaa yhdistyksen tekemiä päätöksiä. Kun yhdistys tekee sääntöjensä ja hyvän yhdistystavan puitteissa päätöksen, on yhdistyksen jäsenillä velvollisuus noudattaa päätöstä. Tämä velvollisuus koskee myös sellaisia päätöksiä, joista jäsen on eri mieltä. Kun päätös on tehty asianmukaisesti ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti, se sitoo kaikkia jäseniä. Päätösten sivuuttaminen voi vahingoittaa yhdistyksen intressejä, mainetta ja yhteishenkeä. Yhdistyksen säännöissä voidaan myös erikseen määrätä, että yhdistyksen jäsenien on noudatettava yhdistyksen kolmansien osapuolien kanssa tekemiä sopimuksia. Rekisteröidyssä yhdistyksessä jäsenet eivät kuitenkaan voi joutua vastaamaan sopimuksen toteuttamisesta tai sitä […]
- [Milloin yhdistyksen kannattaa säätiöidä omaisuuttaan?](https://yhdistyslex.fi/milloin-yhdistyksen-kannattaa-saatioida-omaisuuttaan/): Yhdistykset voivat vuosien varrella kartuttaa merkittävää omaisuutta – esimerkiksi kiinteistöjä, sijoitusvarallisuutta tai lahjoituksia. Tällöin saattaa herätä kysymys: pitäisikö osa omaisuudesta säätiöidä tai perustaa kokonaan uusi säätiö? Säätiön perustaminen voi olla strateginen ratkaisu, mutta se vaatii huolellista harkintaa. Monelle yhdistykselle on vuosien varrella karttunut merkittävästi omaisuutta, esimerkiksi kiinteistöjä, sijoitusvarallisuutta tai lahjoituksia. Tällöin saattaa herätä kysymys: pitäisikö osa omaisuudesta säätiöidä? Mikä on säätiö? Säätiö on itsenäinen oikeushenkilö, joka perustetaan tietyn tarkoituksen toteuttamiseksi. Säätiö ei ole jäsentensä hallitsema, kuten yhdistys, vaan sen toimintaa ohjaa perustamiskirja ja säännöt. Säätiö voi harjoittaa toimintaa, jakaa apurahoja tai hallinnoida omaisuutta – mutta sen varat on sidottu säätiön tarkoitukseen. Säätiöinti on […]
- [STEA: Tulevan vuoden avustusvalmistelu poikkeuksellisen vaikeaa](https://yhdistyslex.fi/stea-tulevan-vuoden-avustusvalmistelu-poikkeuksellisen-vaikeaa/): Leikkausten vaikutukset merkittäviä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA kertoo tiedotteessaan avustusmäärärahojen leikkausten vaikutuksista. STEAn mukaan avustusten jakamista vaikuttaa entisestään tilanteen epävarmuus. Huhtikuun puoliväliriihessä avustusmäärärahoista leikattiin vielä 10 miljoonaa euroa, ja valtiovarainministeriön ehdotukseen sisältyi myös maininta 100 miljoonan euron lisäleikkauksesta, jota ei kuitenkaan toteutettu. STEAn mukaan nykytiedoin vuodelle 2026 avustusrahoja oltaisiin myöntämässä noin 269 miljoonaa euroa. Avustukset myönnetään kokonaisharkinnan perusteella STEAn mukaan avustustuksia ei myönnetä ainoastaan hakemukseen perustuen, vaan huomioon otetaan esimerkiksi järjestön toiminnan aiempi laatu ja tuloksellisuus sekä STEAn valvontatoiminnan havainnot. Lisäksi merkitystä on järjestöjen varallisuudella ja sillä, mitä muita julkisia tukia toimintaan on myönnetty. Yksittäisen järjestön hakemuksen ja toiminnan […]
- [Koskeeko tietosuojasääntely yhdistystäni? Mitkä ovat keskeisimmät tietosuojavaatimukset?](https://yhdistyslex.fi/koskeeko-tietosuojasaantely-yhdistystani-mitka-ovat-keskeisimmat-tietosuojavaatimukset/): Tietosuojasääntely koskee kaikkia yhdistyksiä Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) koskee pääpiirteissään kaikkea yhdistystoimintaa. Merkitystä ei siis ole esimerkiksi yhdistyksen koolla tai tarkoituksella. Yksittäiset vaatimukset koskevat vain suurimpia toimijoita, mutta esimerkiksi tietosuojan yleiset periaatteet koskevat kaikkia yhdistyksiä. Henkilötietojen käsittelyn periaatteet Henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet ovat: Käsittelyn lainmukaisuus, kohtuullisuus ja läpinäkyvyys. Henkilötietoja on käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja läpinäkyvästi. Käyttötarkoitussidonnaisuus. Henkilötiedot on kerättävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa käyttää tämän tarkoituksen kanssa yhteensopimattomalla tavalla. Henkilötietoja ei siis saa kerätä ”varmuuden vuoksi” tai muuten ilman selvää tarkoitusta. Tietojen minimointi. Henkilötietoja ei saa kerätä enempää kuin on tarpeellista suhteessa niiden tarkoitukseen. […]
- [Miten jäsenluetteloa on ylläpidettävä ja mitä tietoja siellä on oltava?](https://yhdistyslex.fi/miten-jasenluetteloa-on-yllapidettava-ja-mita-tietoja-siella-on-oltava/): Lakiin perustuva velvoite Lain mukaan yhdistyksen jäsenistä on pidettävä luetteloa. Siihen on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Laissa ei ole tarkempia säännöksiä siitä, millä tavoin jäsenluetteloa on ylläpidettävä. Jäsenluettelo on periaatteessa mahdollista pitää manuaalisesti esimerkiksi kortistona, mutta kätevintä se on pitää sähköisenä. Sähköistä taulukkoa voi pitää esimerkiksi Excelissä, mutta jäsenrekisterin ylläpitopalvelua tarjoavat myös jotkin kolmannet osapuolet. Jos jäsenluetteloa pitää sähköisenä, on otettava huomioon myös tietoturvallisuus – yhdistyksen on varmistettava, että ulkoiset tahot eivät pääse jäsenluetteloon luvattomasti käsiksi. Muiden tietojen kirjaaminen jäsenluetteloon Jäsenluetteloon on pakko kirjata jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka, mutta muiden tietojen kirjaamista ei ole laissa suoraan […]
- [Onko yhdistyksen kirjanpito julkinen?](https://yhdistyslex.fi/onko-yhdistyksen-kirjanpito-julkinen/): Yhdistyksen asiakirjojen ja kirjanpidon julkisuus nousee toisinaan yhdistyksessä esille. Tässä artikkelissa käsittelemme, onko yhdistyksen kirjanpito julkista tietoa ja kenellä on oikeus nähdä se. Vastaus riippuu siitä, kenestä puhutaan. Kirjanpito ei ole julkista viranomaistietoa Yhdistyksen kirjanpito ei ole saatavissa julkisista lähteistä samalla tavalla kuin esimerkiksi yhdistysrekisterin perustiedot, joita voi tarkastella PRH:n ylläpitämässä tietopalvelussa. Kirjanpitoasiakirjat, kuten tilikirjat, tositteet ja tilinpäätökset, eivät ole saatavilla julkisista rekistereistä, ellei yhdistys itse julkaise niitä. Yhdistyksen jäsenen oikeus saada tietoa Yhdistyslaissa ei ole säädetty yhdistyksen jäsenen tiedonsaantioikeksista koskien yhdistyksen kirjanpitoa. Yhdistyksen jäsenellä on kuitenkin oikeus saada pöytäkirjat nähtäväkseen ja tyypillisesti yhdistyksen tilinpäätös on esillä vuosikokouksessa. Käytännössä muuten […]
- [Mitä eroa on rekisteröidyllä ja rekisteröimättömällä yhdistyksellä?](https://yhdistyslex.fi/mita-eroa-on-rekisteroidylla-ja-rekisteroimattomalla-yhdistyksella/): Rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö. Se tarkoittaa sitä, että yhdistys voi itse esimerkiksi tehdä sopimuksia ja nostaa kanteita tuomioistuimissa. Artikkelissa käsitellään, miten rekisteröimätön yhdistys eroaa rekisteröidystä yhdistyksestä.
- [Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys: Palkkatuen loppuminen aiheuttanut kriisin yhdistyskentässä](https://yhdistyslex.fi/pohjois-karjalan-sosiaaliturvayhdistys-palkkatuen-loppuminen-aiheuttanut-kriisin-yhdistyskentassa/): Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry kertoo tiedotteessaan, että palkkatuen heikentäminen on heikentänyt työllistämisen mahdollisuuksia, kaventanut palvelutarjontaa ja lisännyt painetta kunnille ja hyvinvointialueelle ennaltaehkäisevän työn vähetessä. Taustalla on vuoden 2025 palkkatuen muutos, jossa palkkatuen hallinnointi siirtyi kunnille ja sen rahoitus valtionosuuksien kautta katettavaksi. Samaan aikaan valtionosuuksia leikattiin 37 miljoonalla. Muutoksen seurauksena Pohjois-Karjalan työllisyysalue lakkasi myöntämästä palkkatukea 13.2.2025 ja sitä myöhemmin vastaanotettujen hakemuksien perusteella määrärahojen ehtymisen vuoksi. Selvityksen mukaan Pohjois-Karjalan yhdistyksissä aloitettiin vuonna 2024 yhteensä 257 palkkatukityösuhdetta, ja vuonna 2025 vain 87. Palkkatuen päättymisen vaikutusten arvioidaan näkyvän asteittain vuodesta 2025 eteenpäin. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys toteutti selvityksen yhteydessä kyselyn, johon vastasi 82 yhdistystä. Selvityksen mukaan pelkästään […]
- [Hallituksen jäsenen erottaminen](https://yhdistyslex.fi/hallituksen-jasenen-erottaminen/): Joskus yhdistyksessä saattaa syystä tai toisesta herätä kysymys, voiko hallituksen jäsenen erottaa kesken toimikauden ja onko erottaminen perusteltava. Syyt kysymyksen taustalla voivat olla moninaisia, mutta usein kyse on jostain seuraavista: Voiko hallituksen jäsenen erottaa? Hallituksen jäsenen voi erottaa – mutta vain laissa säädetyn menettelyn kautta. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen kokouksen tai, jos säännöissä on niin mainittu, valtuutettujen kokouksen tulee päättää hallituksen tai sen jäsenen erottamisesta. Hallituksen jäsenen erottamisesta ei yhdistyslain nojalla voida päättää muuten kuin yhdistyksen tai valtuutettujen kokouksessa. Näin ollen hallitus ei koskaan voi itse päättää jäsenensä erottamisesta. Yhdistyksen hallituksen valinta on tietyin edellytyksin mahdollista jäsenäänestyksellä. Hallituksen jäsenen erottaminen edellyttää […]
- [Onko yhdistyksiä mahdollista yhdistää?](https://yhdistyslex.fi/onko-yhdistyksia-mahdollista-yhdistaa/): Yhdistysten sulautumisen kielto Toisin kuin esimerkiksi kaksi osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai säätiötä, kaksi yhdistystä ei voi yhdistyä keskenään. Taustalla on se, että yhdistymisvapauden mukaan ketään ei voi vasten tahtoaan pakottaa yhdistyksen jäseneksi. Jos jäsen siis liittyy yhdistykseen A, hän saattaisi sulautumisen vuoksi joutua tahtomattaan yhdistyksen B jäseneksi. Tästä syystä yhdistyslaki ei mahdollista kahden yhdistyksen yhdistymistä, eli niin kutsuttua fuusioitumista. Vaikka kahden tai useamman yhdistyksen toimintaa ei voikaan oikeudellisella menettelyllä yhdistää, on se mahdollista tehdä niin sanotusti manuaalisesti, eli tavallisia yhdistyksen perustamista, purkamista ja jäseneksi ottamista koskevien säännösten avulla. Yhdistysten fuusioituminen perustamalla uusi yhdistys Yhdistysten fuusioituminen on mahdollista ensinnäkin niin, että perustetaan […]
- [Onko yhdistyksen hallituksen jäsenillä oltava varajäsenet?](https://yhdistyslex.fi/onko-yhdistyksen-hallituksen-jasenilla-oltava-varajasenet/): Hallituksen varajäsen Yhdistyslaissa ei ole säännöksiä hallituksen varajäsenistä. Varajäseniä ei siis ole pakko olla, vaan yhdistys saa itse vapaasti päättää asiasta. Hallituksen varajäsen toimii varsinaisen jäsenen sijasta, jos tämä on jostain syystä esteellinen tai estynyt. Lisäksi, jos varsinainen jäsen eroaa tai erotetaan tehtävästään, kuolee tai muusta syystä tulee pysyvästi estyneeksi hoitamasta tehtäväänsä, varajäsen nousee hänen tilalleen hallitukseen. Henkilökohtainen ja yleisvarajäsen Varajäseniä voi olla kahdenlaisia. Ensinnäkin kullakin hallituksen jäsenellä voi olla henkilökohtainen varajäsen. Tällöin varsinaisen jäsenen poissa ollessa hänen tointaan toimittaa nimetty varajäsen. Yhdistys voi myös nimetä yhden henkilön toimimaan useamman varsinaisen jäsenen varajäsenenä. Tällainen järjestely on yleinen sellaisissa yhdistyksissä, joissa […]
- [Mitä vastuuvapauden myöntäminen tarkoittaa?](https://yhdistyslex.fi/mita-tarkoittaa-vastuuvapauden-myontaminen/): Mitä vastuuvapauden myöntäminen yhdistyksen hallitukselle tarkoittaa käytännössä? Miten vastuuvapaus vaikuttaa vahingonkorvausvelvollisuuteen? Käsittelemme näitä asioita tässä artikkelissa.
- [Yhdistyksille uusia mahdollisuuksia EU-rahoitukseen – Oikeusministeriö kutsuu mukaan kehittämään ratkaisuja](https://yhdistyslex.fi/yhdistyksille-uusia-mahdollisuuksia-eu-rahoitukseen-oikeusministerio-kutsuu-mukaan-kehittamaan-ratkaisuja/): Oikeusministeriö on käynnistänyt kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanon, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on parantaa kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia hyödyntää Euroopan unionin rahoitusta. Strategia ulottuu vuoteen 2027 ja sen toteutuksessa korostetaan yhteistyötä järjestökentän kanssa. EU:n rahoitusohjelmat, kuten CERV (Citizens, Equality, Rights and Values), tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia yhdistyksille, jotka toimivat demokratian, ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja osallisuuden edistämiseksi. CERV-ohjelman budjetti ohjelmakaudelle 2021–2027 on 1,56 miljardia euroa, ja sen tavoitteena on tukea erityisesti paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla toimivia kansalaisjärjestöjä Miten järjestöt voivat osallistua? Strategian toimeenpanossa on tunnistettu tarve kehittää kansalaisjärjestöjen EU-rahoituksen hakemis- ja hallinnointivalmiuksia. Oikeusministeriö kutsuu yhdistyksiä mukaan vuoropuheluun ja ratkaisujen etsimiseen. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta EU-rahoitusmahdollisuuksista, vahvistaa yhdistysten […]
- [Kyberturvallisuuskeskus varoittaa: Rikolliset levittävät huijausviestejä lastensuojelun nimissä](https://yhdistyslex.fi/kyberturvallisuuskeskus-varoittaa-rikolliset-levittavat-huijausviesteja-lastensuojelun-nimissa/): Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on varoittaa uudesta huijausviestien kampanjasta, jossa rikolliset esiintyvät sosiaaliviranomaisina ja viittaavat lastensuojeluun. Viestien tarkoituksena on saada vastaanottaja avaamaan haitallinen linkki, jonka kautta on pyritty varastamaan uhrin mobiilivarmenne tai verkkopankkitunnukset. Tapauksissa organisaatioita, kuten yhdistyksiä, ja yksityishenkilöitä on lähestytty viestillä, jossa ilmoitetaan mobiilivarmenteen tunnistuksesta tai annetaan linkki pankkitunnukset vaativalle sivustolle. Huijauksen tavoitteena on mahdollistaa rikollisen kirjautuminen uhrin tunnuksilla vahvaa tunnistautumista edellyttävään palveluun. Muun muassa Netvisorin asiakkaita kohteena Monen yhdistyksen käyttämän Netvisorin taloushallinto-ohjelman käyttäjiä on ollut huijauksen kohteena. Netvisor on parantanut tietoturvaansa huijausyritysten vuoksi ottamalla käyttöön maksuja koskevan lisävarmennuksen. Lisävarmennuksella pyritään estämään maksujen tekeminen rikollisen tilille, jos rikollinen saa pääsyn palveluun. […]
- [Verohallinto: monen valtionavustuksia saavan yhdistyksen taustat eivät kestäisi tarkastelua](https://yhdistyslex.fi/verohallinto-monen-valtionavustuksia-saavan-yhdistyksen-taustat-eivat-kestaisi-tarkastelua/): Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön tuore katsaus nostaa esiin huolestuttavan ilmiön: monen valtionavustuksia saavan yhdistyksen ja säätiön taloudelliset taustat olisivat voineet estää Vuonna 2023 yhteensä noin 4 200 yhdistystä ja 300 säätiötä sai yli 300 miljoonaa euroa elinkeinotukea, työllistämisavustusta tai muuta vastaavaa tukea. Selvityksen mukaan tästä jopa 124 miljoonaa euroa olisi voitu evätä, jos sekä yhteisöjen että niiden vastuuhenkilöiden taloudellinen luotettavuus olisi ollut arvioinnin kohteena. Viidennes yhdistyksistä ja puolet säätiöistä olisi voinut jäänyt ilman tukea, jos vuonna 2022 ehdotetut valtionavustuslain muutokset olisivat tulleet voimaan. Selvitys koski vain elinkeinotukia, työllistämisavustusta ja muita vastaavia elinkeinotukia. Merkittävä osa järjestöjen saamista valtionavustuksista jäi selvityksen ulkopuolelle. […]
- [Poliisi varoittaa yhdistyksen puheenjohtajan nimissä lähetetyistä huijausviesteistä](https://yhdistyslex.fi/poliisi-varoittaa-yhdistyksen-puheenjohtajan-nimissa-lahetetyista-huijausviesteista/): Poliisi varoittaa yhdistyksen hallituksen jäseniin kohdistuvasta huijauksesta. Poliisista kerrotaan, että kuluvan vuoden aikana on tehty useita rikosilmoituksia tapauksista, joissa henkilöä on kehotettu ostamaan Apple-lahjakortteja jopa tuhansilla euroilla. Huijauksille ominaista on kiireen tunnun luominen sekä väite sijaisjärjestelystä tai jonkun toisen puolesta toimimisesta. Poliisin tiedotteen mukaan erään päijäthämäläisen yhdistyksen hallituksen jäsentä oli lähestytty hallituksen puheenjohtajan nimissä ja pyydetty ostamaan Apple-lahjakortteja tuhannella eurolla mahdollisimman nopeasti. Lisäksi viesti oli pyydetty pitämään salassa. Vastaanottaja oli haksahtanut huijausviestiin ja yrittänyt ostaa lahjakortit viestissä annettujen ohjeiden mukaisesti. Kaupan myyjä oli kuitenkin tunnistanut kyseen olevan huijauksesta ja kieltäytynyt myymästä lahjakortteja. Myöhemmin kävi ilmi, että toistakin hallituksen jäsentä oli […]
- [Mitä tarkoittaa sääntöjen ennakkotarkastus, miten sellainen tehdään ja onko se pakollinen ennen sääntöjen muuttamista?](https://yhdistyslex.fi/mita-tarkoittaa-saantojen-ennakkotarkastus-ja-onko-se-pakollinen-ennen-niiden-muuttamista/): Sääntöjen ennakkotarkastus Yhdistys voi halutessaan ennakkotarkastuttaa uuden yhdistyksen säännöt tai olemassa olevan yhdistyksen sääntömuutoksen Patentti- ja rekisterihallituksessa. Tällöin Patentti- ja rekisterihallitus tarkastaa, täyttääkö sääntömuutos yhdistyslaissa asetetut vaatimukset ja sen, että sääntömääräykset eivät ole ilmeisen lainvastaisia. Sääntöjen ennakkotarkastus ei ole pakollista, vaan yhdistys voi myös tehdä muutosilmoituksen suoraan. Tällöin riskinä kuitenkin on, että sääntöjä ei hyväksytä, ja yhdistys joutuu korjaamaan jo hyväksymiään sääntöjä. Ennakkotarkastusta kannattaakin pyytää lähinnä silloin, kun yhdistys ei ole varma uusien sääntöjen lainmukaisuudesta. Huomioithan, että Patentti- ja rekisterihallituksen tarkastus rajoittuu sääntöjen laillisuuden tarkasteluun. Patentti- ja rekisterihallitus ei tutki sitä, onko sääntömuutos yhdistyksen toiminnan kannalta järkevä tai tarkoituksenmukainen. Ennakkotarkastuspyynnön […]
- [Mitä jos yhdistys ei pidä vuosikokousta?](https://yhdistyslex.fi/mita-jos-yhdistys-ei-pida-vuosikokousta/): Yhdistyksen säännöissä määrätään, koska yhdistyksen sääntömääräiset tai varsinaiset kokoukset on pidettävä ja mitä asioita niissä käsitellään. Tyypillisesti yhdistyksillä on yhdestä kahteen varsinaista kokousta. Yhdistyksen varsinaisissa kokouksissa käsitellään yhdistyksen merkittävimmät hallinnolliset päätösasiat, kuten hallituksen ja toiminnantarkastajien valitseminen, tilinpäätöksen hyväksyminen ja yhdistyksen päättäjien vastuuvapaudesta päättäminen. Jos yhdistyksen varsinaisia kokouksia on vain yksi, kutsutaan sitä tyypillisesti vuosikokoukseksi. Jos kokouksia on taasen kaksi, ovat niiden nimet yleensä kevätkokous ja syyskokous. Seuraukset varsinaisen kokouksen pitämisen laiminlyönnistä Jos yhdistys ei pidä varsinaista kokousta sääntöjen mukaisesti, seuraukset voivat olla moninaisia. Hallituksen velvollisuus on kutsua varsinainen yhdistyksen kokous koolle ajallaan. Jos hallitus ei täytä tätä velvoitetta, on kyse […]
- [Yritystili yhdistykselle – pankit vertailussa (elokuu 2025)](https://yhdistyslex.fi/yritystili-yhdistykselle-pankit-vertailussa-elokuu-2025/): Tässä artikkelissa vertaillaan suosituimpia yritystilejä yhdistyksen näkökulmasta. Vertailussa käytetyt tiedot on haettu pankkien sivuilta elokuussa 2025. Miksi yhdistyksen kannattaa avata yritystili? Yhdistyksen varat tulee pitää erillään jäsenten varoista. Lähtökohtaisesti kaikilla yhdistyksillä on hyvä olla yritystili. Yhdistyksen oman pankkitili: Vertailussa suosituimmat vaihtoehdot Alla on tiivis katsaus viiden tunnetun palveluntarjoajan yritystileihin, jotka soveltuvat myös yhdistyksille: Avausmaksu Kuukausimaksu Tapahtumakulut (saapuvat ja lähtevät tilisiirrot) Huomioita Danske Bank 385 € 26 € 0,10 – 0,65 € Nordea alkaen 200€ 15,70 €/kk 0,09 – 0,58 € Holvi (maksulaitos) 0 € (10 kpl/kk, jonka jälkeen 0,15 €/kpl) 19 €/kk +alv 0 € Ei perinteinen pankki, mutta suosittu […]
- [Voiko yhdistykseni jäseninä olla lapsia?](https://yhdistyslex.fi/voiko-yhdistykseni-jasenina-olla-lapsia/): Käsittelemme tässä artikkelissa, voiko yhdistyksen jäseninä olla lapsia.
- [STEAn yleiskatsaus 2024 – Avustustoiminnan vaikuttavuus ja laajuus vahvistuivat vuodesta 2023](https://yhdistyslex.fi/stean-yleiskatsaus-2024/): Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on julkaissut vuoden 2024 yleiskatsauksensa, joka tarjoaa kattavan kuvan vuonna 2024 avustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksellisuudesta, laajuudesta ja vaikuttavuudesta. Vuonna 2024 STEA myönsi avustuksia yhteensä noin 384 miljoonaa euroa 789 hakijalle, kattaen 1 797 avustuskohdetta. Avustuksia saaneet toimijat ovat hyvin monimuotoisia – mukana on niin paikallisia, alueellisia kuin valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Noin kolmannekselle (34 %) avustuksen saajista STEA-avustukset muodostavat 80–100 % toiminnan rahoituksesta. Toiminnan laajuus ja henkilöstöresurssit kasvussa Avustuskohteissa työskenteli vuonna 2024 yhteensä 8 792 työntekijää vastaten noin 5 526 henkilötyövuotta. Kasvu vuoteen 2023 verrattuna selittyi osin avustusmäärän nousulla, sillä myönnettyjen avustusten määrä kasvoi noin 10 miljoonaa euroa. […]
- [OKM järjestää elo-syyskuussa seminaareja koulutuksen kehittämisestä](https://yhdistyslex.fi/okm-jarjestaa-elo-syyskuussa-seminaareja-koulutuksen-kehittamisesta/): Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tiedottaa järjestävänsä elo-syyskuussa kolme sidosryhmäseminaaria aiheista koulutuksen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, oppimistulosten parantaminen ja väestönkehityksen vaikutukset perusopetukseen. Seminaarit ovat: Seminaarit ovat läsnätilaisuuksia, mutta 25.8. ja 25.9. järjestettäviä seminaareja voi seurata myös ministeriön Youtube-kanavalla. Lue lisää: Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää seminaareja koulutuksen kehittämisestä syksyllä, OKM 14.8.2025
- [Valtiovarainministeriön budjettiehdotus 2025: Lisäsäästöjä järjestötukiin ja kunnille](https://yhdistyslex.fi/valtiovarainministerion-budjettiehdotus-2025-lisasaastoja-jarjestotukiin-ja-kunnille/): Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli 6.8.2025 vuodelle 2025 budjettiehdotuksen, jonka keskeisenä tavoitteena on vakauttaa Suomen julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä. Budjettiehdotuksen loppusumma on 89,6 miljardia euroa, ja se on 9,9 miljardia euroa alijäämäinen huomioimatta kertaluonteista 2,3 miljardin tuloutusta Valtion asuntorahastosta. Budjettiehdotus sisältää merkittäviä leikkauksia järjestötukiin ja kunnille maksettaviin määrärahoihin. Vaikutuksia yhdistyksiin ja kansalaisyhteiskuntaan Budjettiehdotuksessa STEA-avustuksiin esitetään 100 miljoonan euron määrärahasäästöjä. Lisäksi taiteen ja kulttuurin edistämiseen sekä liikuntapaikkarakentamiseen kohdennettuun rahoitukseen tehdään 35 miljoonan euron leikkaus. Budjettiehdotus sisältää kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin 150 miljoonaan euron leikkauksen. Koska kunnat ovat merkittäviä kolmannen sektorin tukijoita, voi tälläkin leikkauksella olla epäsuoria vaikutuksia yhdistyksiin. Muita leikkauksia Budjettiehdotuksessa […]
- [Mitä minun on otettava huomioon, kun haluan muuttaa yhdistyksen sääntöjä?](https://yhdistyslex.fi/mita-minun-on-otettava-huomioon-kun-haluan-muuttaa-yhdistyksen-saantoja/): Sääntöjen muuttamisesta on päätettävä yhdistyksen kokouksessa Sääntöjen voi muuttaa vain päätösvaltainen yhdistyksen tai valtuutettujen kokous. Esimerkiksi yhdistyksen hallitus ei sen sijaan voi muuttaa sääntöjä omalla päätöksellään. Yhdistyksen kokouksessakin sääntöjen muuttamisesta voi päättää vain, jos asiasta on mainittu kokouskutsussa. Tällä tavoin jäsenet voivat paremmin harkita, kannattaako kokoukseen osallistua, ja osaavat myös paremmin valmistautua sitä varten. Lähtökohtaisesti edellytyksenä määräenemmistö Yhdistyslain mukaan sääntöjen muuttamista koskevassa asiassa yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Yhdistys voi kuitenkin poiketa tästä vaatimuksesta omalla sääntökirjauksellaan. Yhdistys voi siis vaatia joko tuota suurempaa tai pienempää määräenemmistöä, tai luopua määräenemmistövaatimuksesta kokonaan. Tietyt […]
- [Pitääkö koko hallitus ilmoittaa yhdistysrekisteriin?](https://yhdistyslex.fi/pitaako-koko-hallitus-ilmoittaa-yhdistysrekisteriin/): Hallituksen ilmoittaminen on vapaaehtoista – mutta suositeltavaa. Yhdistysrekisteriin tulee aina ilmoittaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja nimenkirjoittajien tiedot. Yhdistyksen ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa muita hallituksen jäseniä, ellei niin haluta. Käytännössä hallituksen ilmoittaminen voi kuitenkin helpottaa yhdistyksen asioiden hoitamista. Kun hallituksen jäsenet on merkitty rekisteriin, myös muut kuin puheenjohtaja voivat allekirjoittaa yhdistyksen virallisia ilmoituksia PRH:lle. Tämä tuo joustavuutta ja varmistaa, että yhdistyksen asioita voidaan hoitaa sujuvasti esimerkiksi puheenjohtajan estyessä. Ilmoituksen voi tehdä muutosilmoituksella, kun hallituksen kokoonpano muuttuu tai tiedot halutaan lisätä rekisteriin jälkikäteen. Jos kyse on perustettavasta yhdistyksestä, tiedot voidaan ilmoittaa perustamisilmoituksella. Jos yhdistys on kerran ilmoittanut hallituksen tiedot rekisteriin, on ilmoitus […]
- [Mistä yhdistykset voivat löytää toimintaansa avustuksia?](https://yhdistyslex.fi/mista-yhdistykset-voivat-loytaa-toimintaansa-avustuksia/): Yhdistystoiminta vaatii usein taloudellisia resursseja, jotta tapahtumat, hankkeet ja palvelut voidaan toteuttaa laadukkaasti. Onneksi Suomessa on monia tahoja, jotka tarjoavat yhdistyksille avustuksia ja apurahoja. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisimpiä rahoituslähteitä ja vinkkejä avustusten hakemiseen. 1. Valtionavustukset Valtionavustukset ovat Suomessa merkittävä osa kolmannen sektorin rahoitusta ja erityisesti monen valtakunnallisen liiton rahoitus nojaa pääasiassa niihin. Vuonna 2024 valtionavustuksia maksettiin kotimaisille yleishyödyllisille yhteisöille 1,37 miljardia euroa. Määrä pieneni vuodesta 2023, jolloin avustuksia maksettiin 1,49 miljardia euroa. Avustuksia maksoivat kaikki ministeriöt. Merkittävimmät avustukset kohdistuivat OKM:n ja STM:n hallinnonalalle. Kuluvalla hallituskaudelle tehdyt sopeutukset ovat vaikuttaneet myös valtionavustuksiin varattuihin määrärahoihin. Esimerkiksi merkittävimpiin valtionavustuksiin kuuluvia sosiaali- ja […]
- [Mitä eriävä mielipide tarkoittaa?](https://yhdistyslex.fi/mita-eriava-mielipide-tarkoittaa/): Yhdistystoiminta perustuu demokraattiseen päätöksentekoon, jossa jäsenillä on oikeus osallistua keskusteluun ja vaikuttaa päätöksiin. Usein päätökset tehdään yksimielisesti, mutta mitä tapahtuu silloin, kun joku on eri mieltä? Tässä kohtaa astuu esiin käsite eriävä mielipide. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä eriävä mielipide käytännössä tarkoittaa ja mitä siitä on hyvä tietää. Sisällys Eriävä mielipide käytännössä Miksi eriävä mielipide on tärkeä? Miten eriävä mielipide esitetään? Eriävä mielipide ei ole uhka Eriävä mielipide käytännössä Eriävä mielipide tarkoittaa, että henkilö tai henkilöt eivät hyväksy enemmistön tekemää päätöstä ja haluavat pöytäkirjata oman näkemyksensä. Eriävä mielipide voidaan kirjata pöytäkirjaan esimerkiksi yhdistyksen tai hallituksen kokouksessa. Se ei estä päätöksen […]
- [Virkamiehet ja viranhaltijat yhdistyksen jäseninä](https://yhdistyslex.fi/virkamiehet-ja-viranhaltijat-yhdistyksen-jasenina/): Monen yhdistyksen toimintaan sisältyy enemmän tai vähemmän yhteiskunnallista vaikuttamista. Siksi erityisesti valtion virkamiehen tai kunnallisen viranhaltijan kohdalla saattaa välillä herätä kysymys siitä, voiko virkahenkilö liittyä yhdistykseen virkansa vuoksi. Työsopimuslain 13 luvun 1 §:n mukaan työsuhteisilla työntekijöillä on oikeus kuulua yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Työnantaja ei saa estää tai rajoittaa työntekijää käyttämästä tätä yhdistymisvapautta. Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 54 §:ssä säädetään työsopimuslakia vastaavalla tavalla yhdistymisvapaudesta. Valtion virkamieslain 16 §:n mukaan viranomainen ei saa kieltää virkamiestä liittymästä eikä kuulumasta yhdistykseen eikä painostaa tätä liittymään johonkin yhdistykseen tai kieltää siitä eroamasta. Kuitenkin joidenkin virkamiesten yhdistymisvapaus on käytännössä rajoitetumpi kuin työsuhteisilla […]
- [Pitääkö yhdistykselläni olla tietosuojavastaava?](https://yhdistyslex.fi/pitaako-yhdistyksellani-olla-tietosuojavastaava/): Yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on nimitettävä tietosuojavastaava aina seuraavissa tapauksissa: Viranomainen tai julkishallinnon elin Viranomaisella ja julkishallinnon elimellä tarkoitetaan kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, mutta myös muita julkisoikeudellisia elimiä. Ydintehtävä Kahdessa alemmassa kohdassa viitataan rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän ydintehtäviin. Ydintehtävillä tarkoitetaan GDPR:n johtanto-osan mukaan ”ensisijaisia toimintoja, eikä se liity oheistoimintoja tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn”. Kyse on siis avaintoimista, joita rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Lisäksi ydintehtäviin kuuluu henkilötietojen käsittely, joka on erottamaton osa näiden tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi sairaalan ydintehtäviin kuuluu sairaanhoidon tarjoaminen, mutta se edellyttää esimerkiksi potilaskertomusten kirjaamista. Näin ollen tietosuojavastaavan nimittäminen on sairaaloille pakollista, […]
- [Vuoden 2026 STEA-jatkoavustusten hakuaika alkaa 18.8.](https://yhdistyslex.fi/vuoden-2026-stea-jatkoavustusten-hakuaika-alkaa-18-8/): Vuoden 2026 STEA-jatkoavustusten hakuaika alkaa 18.8. Vuonna 2026 myönnettävää avustusta on mahdollista hakea kohteille, joille STEA toimittaa esitäytetyn jatkoavustushakemuksen STEAn avustusportaaliin.  STEAn mukaan avustuksiin osoitettava määräraha vahvistuu myöhemmin vuoden 2025 aikana. Hakuaika päättyy 30.9.2025 klo 16.15. Lue lisää hakuilmoituksesta Vuodelle 2026 ei ollut tänä vuonna mahdollista hakea lainkaan uusia yleisavustuksia.  Keväällä oli mahdollista hakea hankeavustuksia määräaikaisiin hankkeisiin liittyen EU-rahoitteisten hankkeiden osarahoitukseen ja nuorten huumekuolemien ennaltaehkäisyyn. Uusia STEA-hankeavustuksia haki 2.6. päättyneenä hakuaikana 192 järjestöä. Avustuksien määräraha vahvistetaan myöhemmin vuoden 2025 aikana ja STM antaa avustuspäätökset tammi-helmikuussa 2026. Kaikki avustusta hakeneet saavat joulukuussa avustuskohdekohtaisen avustusehdotuksen STEAn avustusportaaliin. 27.6.2025, Toimitus
- [Kantelun tekeminen oikeusasiamiehelle on entistä helpompaa](https://yhdistyslex.fi/kantelun-tekeminen-oikeusasiamiehelle-on-entista-helpompaa/): Eduskunnan oikeusasiamiehelle voi jatkossa tehdä kantelun turvallisesti uuden turvaviestipalvelun kautta. Sähköisen kantelulomakkeen voi täyttää turvaviestipalvelussa, johon voi tunnistautua Suomi.fi-tunnistautumisen kautta eli verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Jatkossa myös oikeusasiamiehen ratkaisun voi saada sähköpostiinsa turvaviestinä ilman tarvetta käydä erikseen tunnistautumassa oikeusasiamiehen kansliassa. Turvaviestipalvelun lisäksi oikeusasiamiehelle on yhä mahdollista kannella kirjeellä, sähköpostilla tai toimittamalla kantelu oikeusasiamiehen kansliaan. Tiesitkö? Eduskunnan oikeusasiamies on toinen Suomen kahdesta ylimmästä laillisuusvalvojasta. Ylimmät laillisuusvalvojat eivät ole tuomareita, mutta he valvovat perustuslain nojalla viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien toiminnan lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Toinen ylin laillisuusvalvoja on valtioneuvoston oikeuskansleri, jonka tehtävässä korostuu enemmän valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatoimien […]
- [Korkein oikeus katsoi, että yhdistys ei ollut syyllistynyt työsyrjintään työhönotossa](https://yhdistyslex.fi/korkein-oikeus-katsoi-etta-yhdistys-ei-ollut-syyllistynyt-tyosyrjintaan-tyohonotossa/): Korkein oikeus hylkäsi kantajan vaatimuksen saada tasa-arvolain 11 §:n nojalla hyvitystä sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä työhön ottaessa ratkaisussaan KKO 2025:50. Korkeimman oikeuden ratkaistavana olleessa asiassa yhdistys oli hakenut työsopimussuhteeseen asiantuntijaa osallistumaan yhdistyksen työmarkkina-asioiden hoitamiseen. Työpaikkailmoituksessa hakijoita pyydettiin toimittamaan vapaamuotoiset työhakemukset palkkatoiveineen, mutta tehtävän palkkatasoa ei ollut ilmoitettu. Yhdistyksen hallitus oli ennen työpaikkailmoituksen julkaisemista päättänyt, että asiantuntijalle maksetaan kuukausipalkkana enintään 4 500 euroa. Asiantuntijan tehtävää oli hakenut 12 henkilöä, mukaan lukien A ja toista sukupuolta oleva B. Hakemuksessaan A esitti kuukausipalkkatoiveenaan 6 000 euroa ja B 5 000 euroa. Yhdistys otti työsuhteeseen B:n, muttei kutsunut A:ta edes haastatteluun. Korkein oikeus katsoi, että […]
- [Veroilmoituksen määräpäivä tilikautensa vuodenvaihteessa päättäneillä lähestyy](https://yhdistyslex.fi/veroilmoituksen-maarapaiva-tilikautensa-vuodenvaihteessa-paattaneilla-lahestyy/): Vuodenvaihteessa tilikautensa päättäneiden ilmoittamisvelvollisten yhdistysten tulee antaa veroilmoitus viimeistään 30.4. Yleishyödyllisen yhdistyksen ei tarvitse antaa veroilmoitusta, jos  Yleishyödyllisen yhdistyksen tulee antaa veroilmoitus tästä huolimatta kuitenkin myös silloin, jos  Muun kuin yleishyödyllisen yhdistyksen tarvitsee yleensä antaa veroilmoitus. Muun kuin yleishyödyllisen yhdistyksen ei tarvitse antaa veroilmoitusta ainoastaan silloin, jos sillä ei ole tilikauden aikana ollut lainkaan tuloja, menoja, varoja, velkoja tai muita verotukseen vaikuttavia tietoja. Veroilmoitus tulee myös antaa silloin, jos Verohallinto on sitä erikseen pyytänyt tai yhdistys on saanut myönteisen päätöksen veronhuojennuksesta. Veroilmoitus tulee antaa neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Veroilmoituksen antamiseen voi hakea lisäaikaa erityisestä syystä. Hakemus lisäajasta tulee toimittaa […]
- [STEA-avustusten haku vuodelle 2026 aukeaa 5.5.2026](https://yhdistyslex.fi/stea-avustusten-haku-vuodelle-2026-aukeaa-5-5-2026/): Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten (STEA-avustukset) haku vuodelle 2026 aukeaa toukokuussa. Haku aukeaa 5.5. ja päättyy 2.6.2026. Hakuaika on tänä vuonna hieman tavallista myöhemmin, sillä aiemmin haku on yleensä avautunut jo huhtikuun puolessa välissä. Vuonna 2026 uusia STEA-avustuksia voi hakea vain määräaikaisiin hankkeisiin, jotka liittyvät joko EU-rahoituksen osarahoitukseen tai nuorten huumekuolemien ehkäisemiseen. Uusia jatkuvaluonteisia yleisavustuksia (Ay- ja Ak-avustukset) ei jaeta vuonna 2026 lainkaan kuluvan vuoden tapaan. Määrärahat vuonna 2026 jaettaviin avustuksiin vahvistetaan syksyllä 2025 hallituksen budjettiriihessä. Hallitus pitää huhtikuussa puoliväliriihen, jossa voi myös tulla muutoksia STEA-avustusten määrään tuleville vuosille. Päätökset vuonna 2026 jaettavista avustuksista tehdään sosiaali- ja terveysministeriössä tammi-helmikuussa 2026. Vuodelle […]
- [Mistä päivästä yhdistyksen ensimmäinen tilikausi alkaa?](https://yhdistyslex.fi/mista-paivasta-yhdistyksen-ensimmainen-tilikausi-alkaa/): Uutta yhdistystä perustettaessa aiheuttaa välillä hämmennystä, mistä päivästä yhdistyksen ensimmäinen tilikausi eli kirjanpitovelvollisuus alkaa. Kirjanpitolaissa säädetään, että yhdistykset ovat kirjanpitovelvollisia. Yhdistyslain mukaan yhdistys voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia, jos se on rekisteröity yhdistysrekisteriin. Kirjanpitolain mukaan, jos kirjanpitovelvollinen saa oikeushenkilön aseman rekisteröinnillä, on se kirjanpitovelvollinen myös rekisteröintiä edeltävästä toiminnastaan. Kirjanpitolautakunta on katsonut, että yhdistyksen tilikausi alkaa yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoituspäivästä. Yhdistyksen rekisteröimisellä ei siten ole vaikutusta yhdistyksen kirjanpitovelvollisuuden alkamiseen. Kirjanpitomerkinnät tulee siis tehdä kirjanpitoon aika- ja asiajärjestyksessä perustamiskirjan allekirjoituspäivästä lähtien. 6.4.2025, Toimitus
- [Eduskunnassa lakialoite rahankeräyslain muuttamisesta Ukrainan tukemisen mahdollistamiseksi](https://yhdistyslex.fi/eduskunnassa-lakialoite-rahankerayslain-muuttamisesta-ukrainan-tukemisen-mahdollistamiseksi/): Eduskunta on ottanut käsittelyynsä lakialoitteen rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta Ukrainan tukemisen mahdollistamiseksi. Lakialoitteessa ehdotetaan, että rahankeräys voitaisiin järjestää itsenäiselle valtiolle ja sen kiinteänä osana toimiville laillisille osille muuhun kuin aseiden ja ampumatarvikkeiden tai näihin suoraan rinnastettavien materiaalien hankintaan edellyttäen, että kyseinen valtio on Yhdistyneiden kansa kuntien peruskirjan tai kansainvälisen oikeuden tarkoittaman laittoman aseellisen hyökkäyksen kohteena, oikeutettu näin kollektiiviseen puolustautumiseen ja Suomen valtioneuvosto on todennut asian. Lakialoitteen taustalla on tuore hallinto-oikeuden ratkaisu, jonka mukaan Ukrainan asevoimien tukeminen ja kouluttaminen ei ole rahankeräyslaissa tarkoitettua yleishyödyllistä toimintaa. Voimassa olevan rahankeräyslain mukaan rahankeräys voidaan järjestää yksinomaan yleishyödylliseen toimintaan. Nykyisellään rahankeräyslupaa ei siis ole mahdollista […]
- [Hallitus esittää rahapelilainsäädännön vapauttamista – Mitä yhdistyksen on hyvä tietää uudesta rahapelilaista?](https://yhdistyslex.fi/hallitus-esittaa-rahapelilainsaadannon-vapauttamista-mita-yhdistyksen-on-hyva-tietaa-uudesta-rahapelilaista/): Hallitus esittää rahapelien avaamista kilpailulle. Esityksen mukaan rahapelien järjestäminen olisi jatkossa luvanvaraista, ja toimilupa voitaisiin myöntää muillekin tahoille kuin valtionyhtiö Veikkaus Oy:lle. Uudistuksen on tarkoitus vapauttaa erityisesti nettirahapelien pitäminen yksityisille toimijoille. Näitä koskeva rahapelilupa voitaisiin myöntää tietyin edellytyksin myös yhdistykselle. Veikkauksella säilyisi yhä yksinoikeus loton tapaisiin veikkauspeleihin sekä fyysisiin rahapeliautomaatteihin ja kasinopeleihin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on arvioinut Veikkauksen osuudeksi koko nettirahapelaamisen markkinasta 50 prosenttia vuonna 2021. Järjestelmän ulkopuolella pelaavien arvioitiin pelaavan keskimäärin jopa 10 000 eurolla vuodessa siinä missä Veikkauksen pelejä pelaavilla vastaava summa oli noin 340 euroa. Yhdistyksien ja erityisesti urheiluseurojen kannalta mielenkiintoista on, että uudistus vapauttaisi myös rahapelitoimijoiden markkinointia […]
- [Ulkoministeriö pyytää lausuntoja arviomuistiosta koskien sääntelyä kehitysyhteistyön järjestämisestä](https://yhdistyslex.fi/ulkoministerio-pyytaa-lausuntoja-arviomuistiosta-koskien-saantelya-kehitysyhteistyon-jarjestamista/): Ulkoministeriö on julkaissut arviomuistion, jossa arvioidaan tarvetta muuttaa kehitysyhteistyön järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä. Arviomuistiossa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kehitysyhteistyön järjestämisestä. Arviomuistiossa on arvioitu kehityhteistyötä koskevien poikkeusten säätämistä valtionavustuslakiin, kehitysyhteistyön muita sääntelytarpeita ja nykyisen kehitysyhteistyötoiminnan perustuslainmukaisuutta. Ulkoministeriön mukaan arviomuistiolla pyritään myös selventämään mm. valtion viranomaisten kehitysyhteistyöhön osallistumiseen ja kehitysyhteistyön ilmoittajansuojeluun liittyviä sääntelytarpeita Lausunto liityy toiseen samaan aikaan avoinna olevaan lausuntopyyntöön, joka koskee arviomuistiota kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Lausuntopyynnön kohteena olevassa arviomuistiossa arvioidaan kehityspoliittisten sijoitusten tekoa yksityisiin sijoitusrahastoihin samoin tai eri ehdoin yksityisten sijoittajien kanssa yksityisen pääomien liikkeelle saamiseksi kehittyville markkinoille. Arviomuistiossa esitetään, että tällaisten sijoitusten ehdot ilmoitetaan EU:n komissiolle […]
- [Korkein hallinto-oikeus käsitteli valituksen valtioneuvoston ilmastovuosikertomuksesta](https://yhdistyslex.fi/korkein-hallinto-oikeus-kasitteli-valituksen-valtioneuvoston-ilmastovuosikertomuksesta/): Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n ja muiden valittajien tekemän valituksen valtioneuvoston eduskunnalle antamista ilmastolain mukaisesta vuosikertomuksista vuosilta 2023 ja 2024 ratkaisussaan KHO 2025:2. Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Greenpeace Norden, Amnesty International Suomen osasto ry, Suoma Sámi Nuorat ry, Ilmastoisovanhemmat ry ja Luonto-Liitto ry vaativat yhteisessä valituksessaan, että valtioneuvoston on ryhdyttävä riittävän nopealla aikataululla ilmastolain mukaisiin toimenpiteisiin ilmastopoliittisten suunnitelmien muuttamiseksi lisätoimimenettelyä noudattamalla, jotta ilmastolain mukaiset tavoitteet saavutetaan. Merkittävää tapauksessa oli, että korkein hallinto-oikeus katsoi valittajilla olleen oikeus saattaa valtioneuvoston kannanotto ilmastolain mukaisten lisätoimien tarpeesta korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavaksi. Ilmastolain mukainen muutoksenhakuoikeus Ilmastolain 21 b §:n 2 momentin mukaan valitusoikeus ilmastopolitiikan suunnitelmaa koskevasta valtioneuvoston […]
- [Uusia yhdistyksiä perustettiin vuonna 2024 hieman edellisvuotta enemmän](https://yhdistyslex.fi/uusien-yhdistysten-perustettiin-vuonna-2024-enemman-kuin-vuotta-aiemmin/): Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on julkaissut tilastot vuoden 2024 yhdistysrekisteröinneistä. Vuonna 2024 rekisteröitiin yhteensä 2 059 yhdistystä eli 55 yhdistystä enemmän kuin vuonna 2023, jolloin yhdistyksiä rekisteröitiin 2 004 kappaletta. PRH ratkaisi vuonna 2024 yhteensä 32 879 yhdistysrekisteriin liittyvää asiaa. Yleisin asia oli nimenkirjoittajien muutosilmoitus, joita ratkaistiin 24 335. PRH:n mukaan Suomessa oli 31.12.2024 rekisteröityjä yhdistyksiä 108 593. Noin joka kolmannen yhdistyksen kotipaikka sijaitsee Uudellamaalla, jonne on rekisteröitynyt eniten yhdistyksiä, 32 272 kappaletta (2.1.2025). Suurin osa, 93,3 prosenttia, yhdistyksiin liittyvistä ilmoituksista hoidettiin vuonna 2024 sähköisesti. Sähköinen asiointi on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Vain neljä vuotta aiemmin vuonna 2020 vastaava luku oli […]
- [Yhdistysrekisteriin merkityn yhteyshenkilön tiedot eivät ole enää julkisia tammikuusta 2025 alkaen](https://yhdistyslex.fi/yhdistysrekisteriin-merkityn-yhteyshenkilon-tiedot-eivat-ole-enaa-julkisia-tammikuusta-2024-alkaen/): Vuoden 2025 alusta alkaen yhteyshenkilöiden yhteystiedot eivät enää ole julkisia kauppa-, yhdistys- ja säätiörekistereissä. Muutos koskee ilmoituksia, jotka ovat tulleet vireille 1. tammikuuta 2025 alkaen. Yhteyshenkilön yhteystietoja ovat postiosoite, sähköposti ja puhelinnumero. Muutoksen taustalla on vuoden 2025 alusta voimaan tullut yritys- ja yhteisötietolain muutos. Muutoksen myötä paperiseen ilmoittamiseen käytetty Y-lomake muuttuu. PRH suosittelee, että ilmoittajat eivät käyttäisi vanhoja lomakkeita, jotka ovat ajalta ennen uudistusta. Lähde: PRH 3.3.2025, Toimitus
- [Järjestöt pitivät selvitystä STEA-avustuksista puutteellisena](https://yhdistyslex.fi/jarjestot-pitivat-selvitysta-stea-avustuksista-puutteellisena/): STM:n nimittämän selvityshenkilön Mika Pyykön laatima selvitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista oli lausuntopalvelussa lausunnoilla 14.-31.1.2025. Lausuntoja annettiin palvelun kautta yhteensä 285 kappaletta. Järjestöt ja useat muut lausujat pitivät selvitystä puutteellisena. Suurin osa lausuneista järjestöistä ei pitänyt kumpaakaan selvitysmiehen esittämää mallia hyvänä pohjana STEA:n avustustoiminnan uudistamiselle.  Myös sanallisissa lausunnoissa kritisoitiin vaihtoehtoja vertailukelpoisuuden puutteesta. Monet lausujat katsoivat, että malleja oli arvioitu yksipuoleisesti ja toisen vaihtoehdon (vaihtoehto B) kuvaus oli jäänyt pintapuoliseksi. Järjestöt vastustivat valtaosin myös hyvinvointialueiden järjestöavustusten siirtämistä STEA:n hallinnoitaviksi. Annettuja lausuntoja voi tarkastella lausuntopalvelussa. Lausuntopyyntö selvityksestä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista (lausuntopalvelu.fi) 1.2.2025, Toimitus
- [Selvitys STEA-avustustoiminnasta valmistui](https://yhdistyslex.fi/selvitys-stea-avustustoiminnasta-valmistui/): Sosiaali- ja terveysministeriön nimittämän selvityshenkilön Mika Pyykön selvitys STEA-avustuksista on valmistunut. Selvitys tulee pian lausuntopalveluun lausuttavaksi. Selvityksen taustalla on hallituksen kevään 2024 kehysriihessä päättämä julkista taloutta vahvistava toimenpidekokonaisuus, jonka osana STEA-avustuksiin sovittiin merkittävistä leikkauksista. Jaettavien avustusten määrä pienenee hallituksen päätöksen mukaan hallituskauden aikana noin kolmanneksella. Pyykkö ehdottaa selvityksessään kahta erilaista vaihtoehtoa STEA-avustuksille. Ensimmäinen vaihtoehto veisi STEA-avustuksia teemaperusteiseen suuntaan. Vaihtoehdossa valtakunnallisten painopisteiden perusteella jaettaviin avustuksiin suunnattaisiin 78 % kokonaismäärärahasta, joka jakautuisi viiden vaihtuvan teeman perusteella suunnattuihin avustuksiin (79 %) ja muuhun erityisen tärkeään toimintaan myönnettäviin avustuksiin (21 %) Ensimmäiset teemat olisivat Pyykön ehdotuksen mukaan Loput avustukset jaettaisiin hyvinvointialueiden alueellisten tarpeiden perusteella […]

## Pages

- [Sopimusmallit](https://yhdistyslex.fi/asiakirjamallit/sopimusmallit/): Löydät tältä sivulta yhdistyksen sopimusmallit.
- [SHTL järjestöt](https://yhdistyslex.fi/shtl-jarjestot/): Ota järjestön lakiasiat haltuun YhdistysLexin avulla YhdistysLexin avulla pysyt ajan tasalla järjestöösi kohdistuvista velvoitteista ja varmistat, että toiminta on laillista ja kestävää jatkossakin. Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenyhdistykset saavat YhdistysLexistä nyt jopa 25 prosenttia alennusta. Löydät tältä sivulta ohjeet alennuksen hyödyntämiseen. Hyödynnä Harrastajateatteriliiton jäsenetu Osaamiseen kannattaa panostaa YhdistysLexistä löydät asiantuntijoiden kirjoittamia ajankohtaisia ja syventäviä artikkeleita yhdistystoiminnan juridiikasta. Palvelu on Suomen laajin yhdistyksien vastuuhenkilöille suunnattu julkaisu. Oletko koskaan miettinyt, että miten toiminnantarkastus käytännössä suoritetaan tai ovatko yhdistyksen asiakirjat missä määrin julkisia? Tai vaikkapa, että mikä olisi pienelle yhdistykselle halvin pankki? Esimerkiksi näihin ja moniin muihin kysymyksiin löydät vastaukset YhdistysLexistä. Yhdistyksen johdon osaamiseen panostamalla […]
- [Kurinpitotoimet yhdistyksessä](https://yhdistyslex.fi/kurinpitotoimet-yhdistyksessa/): Yhdistystoiminta on parhaimmillaan sujuvaa yhteistyötä, mutta toisinaan eteen tulee tilanteita, joissa jäsen toimii yhdistyksen sääntöjä tai arvoja vastaan. Usein ajatellaan, että ainoa keino puuttua asiaan on jäsenen erottaminen. Todellisuudessa yhdistyksen "työkalupakki" voi ja sen kannattaakin olla huomattavasti monipuolisempi.
- [KHO 2025 T 3030](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kho-2025-t-3030/): Asia Valitus hallituksen esityksen eduskunnalle antamista koskevasta päätöksestä Muutoksenhakija Luonnonsuojeluliitto Tapiola ry Päätös, jota muutoksenhaku koskee Valtioneuvosto 20.11.2025 MMM/2025/128 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus ei tutki valitusta. Asian tausta (1) Valtioneuvoston yleisistunto on 20.11.2025 päättänyt antaa eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi metsästyslain muuttamisesta (HE 173/2025 vp). Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa (2) Luonnonsuojeluliitto Tapiola ry on valituksessaan vaatinut, että valtioneuvoston päätös kumotaan. Yhdistys on myös vaatinut, että Euroopan unionin tuomioistuimelta pyydetään ennakkoratkaisu ja että valtioneuvoston päätöksen täytäntöönpano kielletään. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut (3) Valtiolliset tehtävät on jaettu Suomen perustuslain 3 §:stä ilmenevällä tavalla lainsäädäntö-, hallitus- ja tuomiovaltaan. (4) Ministeriössä valmistellut hallituksen esitykset käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa, jonka jälkeen […]
- [Kennelliitto järjestöt](https://yhdistyslex.fi/kennelliitto-jarjestot/): Ohjeet YhdistysLexin käyttöönottoon Kennelliiton järjestöille.
- [HYY järjestöt](https://yhdistyslex.fi/hyy-jarjestot/): Ota järjestön lakiasiat haltuun YhdistysLexin avulla YhdistysLexin avulla pysyt ajan tasalla järjestöösi kohdistuvista velvoitteista ja varmistat, että toiminta on laillista ja kestävää jatkossakin. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piiriin kuuluvat järjestöt saavat YhdistysLexistä nyt jopa 30 prosenttia alennusta. Löydät tältä sivulta ohjeet alennuksen hyödyntämiseen. Hyödynnä HYYn jäsenetu Osaamiseen kannattaa panostaa YhdistysLexistä löydät asiantuntijoiden kirjoittamia ajankohtaisia ja syventäviä artikkeleita yhdistystoiminnan juridiikasta. Palvelu on Suomen laajin yhdistyksien vastuuhenkilöille suunnattu julkaisu. Oletko koskaan miettinyt, että miten toiminnantarkastus käytännössä suoritetaan tai ovatko yhdistyksen asiakirjat missä määrin julkisia? Tai vaikkapa, että mikä olisi pienelle yhdistykselle halvin pankki? Esimerkiksi näihin ja moniin muihin kysymyksiin löydät vastaukset YhdistysLexistä. Yhdistyksen […]
- [Uutiset](https://yhdistyslex.fi/u/): Viimeisimmät Syventävät artikkelit | Toimituksen nostoja Hallinto | Toiminnantarkastus Päätöksenteko | Pöytäkirjan laatiminen ja vastuu pöytäkirjasta Taloushallinto | Tilinpäätös ja toimintakertomus Päätöksenteko | Päätöksen moitteenvaraisuus ja mitättömyys Jäsenyys | Kurinpitotoimet yhdistyksessä Yhdistys työnantajana | Tulorekisteri ja työnantajarekisteri Hakutyökalu Uusimmat juridiset asiakirjamallit Kokousasiakirjat | Valtakirja: yhdistyksen kokous Kokousasiakirjat | Hallituksen kokouksen pöytäkirja – laaja Toiminnantarkastuskertomus | Toiminnantarkastuskertomusmalli Lakitieto Viranomaistieto Muita uutisia Siirry hakemistoon
- [Äänioikeus](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/aanioikeus/): Yhdistyslain mukaisena lähtökohtana on, että jokaisella yhdistyksen 15 vuotta täyttäneellä jäsenellä on äänioikeus ja yksi ääni. Yhdistyksen säännöissä voi kuitenkin olla tästä poikkeavia määräyksiä, joita noudatetaan tämän sijaan. Yhdistyksen säännöissä voidaan esimerkiksi määrätä äänioikeudelle muu alaikäraja tai siitä, että kannatus- tai kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta. Erityisesti liittomuotoisissa yhdistyksissä, joissa on jäseninä yhdistyksiä, saatetaan haluta antaa jäsenille erilaisia äänimääriä. Äänimäärät voidaan myös porrastaa esimerkiksi henkilöjäsenten määrän tai liikevaihdon mukaan. Olennaista on kuitenkin, että yhdistyksessä säilyy kansanvaltaisuus. Luonnollinen henkilö ei saa käyttää äänioikeuttaan valtuutetun välityksellä, ellei säännöissä nimenomaisesti ole mahdollistettu tämä. Tätä on perusteltu sillä, että yhdistyksen jäsenyys on korostetusti henkilökohtaista luonteeltaan. […]
- [Kokouskutsu](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/kokouskutsu/): Yhdistyksen hallitus kutsuu yhdistyksen kokouksen koolle kokouskutsulla. Yhdistyslain mukaan kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka sekä mahdollinen ennakkoilmoittautumisvelvollisuus. Lisäksi kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Valtuutettujen kokoukseen sovelletaan soveltuvin osin samoja säännöksiä kokouskutsusta. Yhdistyksen säännöissä määrätään miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle. Lisäksi säännöissä voidaan määrätä myös kokouskutsua koskevia tiukempia vaatimuksia. Lain vaatimuksista ei voida kuitenkaan poiketa löyhempään suuntaan. Yhdistyksessä on saattanut myös ajan kuluessa muodostua kokouskutsuun liittyviä käytäntöjä, joita on syytä noudattaa. Kokouksen aika ja paikka sekä ennakkoilmoittautumisvelvollisuus Kokouksen ajan ja paikan tulee hyvän yhdistystavan mukaan olla jäsenten saavutettavissa siten, että he voivat halutessaan osallistua. […]
- [Pöytäkirja](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/poytakirja/): Pöytäkirjan perimmäinen tarkoitus on esittää hallituksen tekemät päätökset kirjallisesti sekä todistaa, että päätökset on laillisesti tehty ja hallitus on ollut päätösvaltainen ne tehdessään. Pöytäkirja todistaa, mitä päätöksiä yhdistyksessä on tehty. Yhdistyslaki edellyttää, että yhdistyksessä tehdyistä päätöksistä laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirja on laadittava, kun yhdistyksen ylintä päätösvaltaa on käytetty eli yhdistyksen tai valtuutettujen kokouksesta. Jokaisella yhdistyksen jäsenellä on oikeus pyynnöstä saada laaditut pöytäkirjat nähtäväkseen. Yhdistyslaissa ei nimenomaisesti säädetä, että myös hallituksen kokouksista on laadittava pöytäkirja. Yhdistyslain 35 §:ssä kuitenkin säädetään, että hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita.  Käytännössä hyvän yhdistystavan noudattaminen edellyttää, että hallitus laatii […]
- [Päätöksen moitteenvaraisuus ja mitättömyys](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/paatoksen-moitteenvaraisuus-ja-mitattomyys/): Yhdistyslaissa säädetään erikseen moitteenvaraisesta päätöksestä (päätös, jota vastaan voi nostaa moitekanteen tuomioistuimessa) sekä mitättömästä päätöksestä (päätös, joka on joka tapauksessa mitätön). Mahdollinen moitteenvaraisuus ja mitättömyys koskee kaikkia yhdistyksessä tehtyjä päätöksiä riippumatta siitä, onko päätös tehty yhdistyksen tai valtuutettujen kokouksessa esimerkiksi erillisessä äänestystilaisuudessa. Moitteenvaraisia ja mitättömiä päätöksiä kutsutaan yhteisesti pätemättömiksi. Joissain tilanteissa voi olla hankalaa selvittää, onko jokin päätös moitteenvarainen vai mitätön, vai onko se sittenkin kokonaan pätevä. Moitteenvaraiset päätökset Yhdistyslain mukaan moitteenvarainen on ensiksikin sellainen päätös, joka ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten yhdistyksen jäsenen oikeuteen. Lisäksi moitteenvarainen on sellainen päätös, joka […]
- [Vaalit](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/vaalit/): Yhdistyslaissa on säädetty päätöksenteosta vaaleissa eri tavalla kuin päätöksenteosta muissa asioissa. Yhdistys saa vapaasti itse säännöissään määrätä siitä, miten se vaalinsa järjestää. Yhdistyslain säännökset ovat voimassa, kun asiasta ei ole yhdistyksen säännöissä määrätty toisin. Yhdistyksissä järjestetään vaaleja henkilön tai henkilöiden valitsemiseksi johonkin tehtävään tai toimeen. Vaaleilla valitaan esimerkiksi yhdistyksen hallituksen jäsenet, mutta vaali voidaan järjestää myös esimerkiksi jonkin yhdistyksen lautakunnan jäsenten valitsemiseksi. Yhdistyslain mukaan kokouksessa toimitettavassa vaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jollei henkilövalinta tapahdu yksimielisesti tai jollei säännöissä ole toisin määrätty. Ilman kokousta äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla toimitettavassa vaalissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa, jollei säännöissä ole toisin määrätty. […]
- [Päätöksentekojärjestys](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/paatoksentekojarjestys/): Tämä artikkeli käsittelee päätöksentekoa silloin, kun kyse on muusta yhdistyksen kokouksessa päätettävästä asiasta kuin henkilövalinnasta eli vaalista. Artikkeli ei myöskään käsittele päätöksentekoa hallituksen kokouksessa. Yhdistyksellä on halutessaan oikeus päättää itse siitä, miten se päätöksensä tekee. Tässä artikkelissa kerrotaan, kuinka päätökset lain mukaan tehdään, ellei yhdistyksen säännöissä ole erikseen muuta määrätty. Poikkeuksena on, että tietyissä tapauksissa sääntöjä voidaan aina muuttaa enemmistöpäätöksellä, eikä tähän rajaan voida sääntömääräyksinkään kajota. Nämä tapaukset ovat: Äänestysjärjestys Jos yhdistyksen kokouksessa päätettävässä asiassa on vastakkain kaksi ehdotusta, on äänestäminen yksinkertaista. Tällöin ehdotukset asetetaan vastakkain ja hyväksytään se ehdotus, jota on kannattanut yli puolet äänistä. Tilanne on hankalampi, jos […]
- [Esteellisyys yhdistyksen kokouksessa](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/esteellisyys-yhdistyksen-kokouksessa/): Henkilökohtainen esteellisyys Yhdistyslain mukaan jäsen ei saa yhdistyksen kokouksessa äänestää eikä tehdä päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Jos kyse on siis yhdistyksen jäsenen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta, ei jäsen saa äänestää edes siinä tapauksessa, että hän ei saisi sopimuksen tekemisestä hyötyä tai etua. Sen sijaan jos kyse on muusta tapauksesta kuin sopimuksesta, on jäsen esteellinen äänestämään, jos hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Esteellisyyden edellytyksenä on siten se, että edut konkreettisesti ovat ristiriidassa keskenään. Riittävää ei ole, että eturistiriidan mahdollisuus on olemassa. Tavallista on, […]
- [Yhdistyksestä erottaminen](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/yhdistyksesta-erottaminen/): Yhdistyksen jäsenen erottamisesta säädetään yhdistyslaissa melko tarkasti, ja jos yhdistyksen jäsen katsoo tulleensa erotetuksi lainvastaisesti, hän voi nostaa tuomioistuimessa kanteen päätöstä vastaan. Tärkeää on siis varmistaa, että erottamiselle on hyväksyttävät perusteet. Jäsenen erottamista yhdistyksestä voidaan pitää äärimmäisenä toimena, ja yhdistyksen kannattaa harkita muiden sanktioiden käyttämistä ennen jäsenen erottamista. Laissa on lueteltu kolme erottamisperustetta, jotka ovat aina voimassa. Niiden mukaan jäsenen saa aina erottaa, jos hän Lisäksi jäsenen saa erottaa säännöissä mainitulla erottamisperusteella. Nämäkään perusteet eivät saa olla aivan millaiset tahansa, vaan niiden on sovittava yhteen jäsenen velvoitteiden kanssa. Jäsenen on tiedettävä, millä perustein hänet voidaan yhdistyksestä erottaa. Jäsenten yhdenvertaisuus erottamistapauksissa […]
- [Yhdistyksestä eroaminen](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/yhdistyksesta-eroaminen/): Yhdistyksen jäsenellä on koska tahansa oikeus erota yhdistyksestä mistä tahansa syystä. Yhdistyksen säännöissä voidaan kuitenkin määrätä enintään yhden vuoden mittaisesta eroamisajasta. Yhdistys ei voi sen sijaan kieltää jäsentä eroamasta yhdistyksestä, eikä jäsen voi myöskään sitovasti lupautua olemaan eroamatta yhdistyksestä. Yhdistys ei voi myöskään esimerkiksi vaatia jäsentä täyttämään sovittuja jäsenvelvollisuuksiaan ennen eroamista, eikä liitto ei voi esimerkiksi vaatia, että sen jäsenyhdistyksissä olisi määrättävä liitosta eroamisesta tietyllä määräenemmistollä (joskin jäsenyhdistys saa toki vapaaehtoisesti sääntöihinsä tällaisen määräyksen ottaa). Yhdistyksen jäsen saa siis kaikissa tapauksissa päättää itse omasta jäsenyydestään. Yhdistys voi kuitenkin vapaasti nostaa eroamisen kynnystä asettamalla jo eronneen tai erotetun jäsenen uudelleen hyväksymiselle […]
- [Jäsenyyden edellytykset ja jäseneksi liittyminen](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/jasenyyden-edellytykset-ja-jaseneksi-liittyminen/): Sääntömääräykset jäsenyyden edellytyksistä Yhdistyksen säännöissä on mahdollista määrätä jäsenyyden edellytyksistä, mutta jäseneksi ottamisen voi myös jättää yhdistyksen tapauskohtaiseen harkintaan. Se, että joku taho täyttää jäsenyyden edellytykset, ei kuitenkaan tarkoita oikeutta liittyä yhdistyksen jäseneksi. Yhdistyksellä on siis vahva oikeus valita jäsenensä. Sen sijaan se, että hakija ei täytä jäsenyyden edellytyksiä, on este jäseneksi hyväksymiselle. Jos tällainen hakija on yhdistyksen jäseneksi hyväksytty, päätöksestä voidaan nostaa moitekanne käräjäoikeudessa. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta ei estä yhdistystä ottamasta sääntöihinsä määräystä, jonka mukaan jäseneksi otetaan vain naisia ja miehiä, paitsi jos kyseessä on työmarkkinajärjestö tai muu ammatillista edunvalvonta harjoittava järjestö.  Jäseneksi liittyminen Yhdistyslain mukaan […]
- [Jäsenyys valtiollisessa yhdistyksessä](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/jasenyys-valtiollisessa-yhdistyksessa/): Yhdistyslaissa on rajoitettu sitä, kuka saa olla jäsenenä sellaisessa yhdistyksessä, jonka tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin. Tällaisen yhdistyksen jäseniä saavat olla Tämä yhdistyslain määräys on ehdoton, eikä siitä voida poiketa. Valtiollisia asioita ovat erityisesti hallintoa, lainsäädäntöä, kansalaisten oikeuksia ja valtioiden välisiä suhteita koskevat asiat. Kyse on siis poliittisista yhdistyksistä, ja keskeisimpiä valtiollisia yhdistyksiä ovatkin rekisteröidyt puolueet jäsenjärjestöineen. Valtiollisena yhdistyksenä ei pidetä yhdistystä, jonka tarkoitus on muu kuin valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, vaikka se kuuluisikin yhtenä osana yhdistyksen tarkoitukseen ja toimintaan. Esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen toiminta koskee monessa asiassa valtiollisina pidettäviä kysymyksiä, mutta niitä ei kuitenkaan ole pidettävä valtiollisina yhdistyksinä. Yhdistyksen tarkoitusta arvioidaan lähtökohtaisesti […]
- [Yleistä jäsenyydestä](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/yleista-jasenyydesta/): Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö. Yhteisöjä ovat esimerkiksi avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Myös yhdistys voi olla toisen yhdistyksen jäsen. Sen sijaan toiminimi tai rekisteröimätön yhdistys eivät voi olla yhdistyksen jäseniä, mutta toiminimen haltijuus voi olla edellytyksenä sille, että yksityinen henkilö voi olla jäsenenä esimerkiksi elinkeinopoliittisessa etujärjestössä. Laki ei rajoita sitä, millaisia tahoja yhdistys saa jäsenekseen ottaa. Yhdistys voi itse vapaasti määrätä siitä säännöissään, joten yhdistys voi esimerkiksi koostua kaikista mainituista jäsentyypeistä tai ainoastaan säätiöistä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto r.y. ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry hyväksyvät jäsenikseen ainoastaan liittoja. Jäsenten velvollisuudet Yhdistyksen jäsenillä on velvollisuus […]
- [Jäsenluettelo](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/jasenluettelo/): Yhdistyksen jäsenistä on pidettävä jäsenluetteloa. Yhdistyksen hallitus vastaa rekisterinpitäjälle kuuluvista velvoitteista ja on viime kädessä vastuussa jäsenluettelon asianmukaisesta pitämisestä, mutta se voi määrätä luettelon pitämisen myös esimerkiksi yksittäisen jäsenen tai yhdistyksen toimiston tehtäväksi. Jäsenluettelon pitäminen voidaan jopa antaa yhdistyksen ulkopuolisen toimijan tehtäväksi. Tämä ei kuitenkaan poista hallitukselta rekisterinpitäjän vastuita. Jäsenluettelon muodosta ei ole laissa säädetty, joten sitä voidaan pitää yhdistyksen haluamalla tavalla. Jäsenluettelo voi olla esimerkiksi kortisto tai sähköinen Excel-taulukko. Yhdistys voi itse päättää myös esimerkiksi sen, missä järjestyksessä jäsenet ovat jäsenluettelossa. Jäsenluettelo on sen muodosta riippumatta pidettävä mahdollisimman hyvin ajan tasalla.  Jäsenluettelon pitäminen on yhdistyksen keskeinen tapa pitää kirjaa […]
- [KKO 2025:50](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kko-202550/): Naisten ja miesten välinen tasa-arvo – Syrjintä Yhdistys oli jättänyt asiantuntijan tehtävää hakeneen A:n pois työnhakuprosessin jatkosta ennen työhaastatteluja ja sittemmin palkannut kyseiseen tehtävään toista sukupuolta olevan B:n. Korkein oikeus katsoi, että työhönotossa oli syntynyt naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen olettama syrjinnästä työelämässä. Yhdistyksen menettely oli kuitenkin Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein johtunut lainkohdassa tarkoitetusta muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta, kun A oli syrjäytetty sen vuoksi, että hänen työhakemuksessaan esittämänsä palkkatoive oli ollut tehtävän palkkatasoon nähden selvästi ylimitoitettu. (Ään.) Tasa-arvoL 8 § 1 mom 1 kohtaTasa-arvoL 9 a § Sisällysluettelo Asian […]
- [Organisaatiotili](https://yhdistyslex.fi/manage-group/)
- [Tilin tiedot](https://yhdistyslex.fi/tili/your-profile/)
- [Kirjaudu sisään](https://yhdistyslex.fi/login/)
- [Tilaajatasot](https://yhdistyslex.fi/tilaajatasot/): [pmpro_levels]
- [Tilaukset](https://yhdistyslex.fi/tili/tilaukset/): [pmpro_invoice]
- [Tilausvahvistus](https://yhdistyslex.fi/checkout/membership-confirmation/): [pmpro_confirmation]
- [Tilaa YhdistysLex](https://yhdistyslex.fi/checkout/): [pmpro_checkout]
- [Tilauksen peruuttaminen](https://yhdistyslex.fi/tili/membership-cancel/): [pmpro_cancel]
- [Membership Billing](https://yhdistyslex.fi/tili/membership-billing/): [pmpro_billing]
- [Tilin tiedot](https://yhdistyslex.fi/tili/)
- [Vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystoiminnassa](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/vahingonkorvausvelvollisuus-yhdistystoiminnassa/): Yhdistyslain mukaan hallituksen jäsen, toiminnantarkastaja tai muu, joka sääntöjen perusteella hoitaa yhdistyksen hallintoon kuuluvaa tehtävää, on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 10 luvun 9 §:ssä. Lisäksi yhdistyksen piirissä tapahtuva vahinko voi tulla korvattavaksi yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden tai muiden lainkohtien perusteella. Yhdistyslain mukaan vahingonkorvausvelvolliseksi voi siis joutua kuka tahansa yhdistyksen luottamushenkilö. Vahingonkorvausvastuun edellytyksenä on kuitenkin joko tahallisuus tai tuottamus, eli huolimattomuus. Tahallinen teko voi olla esimerkiksi […]
- [Esteellisyys](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/esteellisyys/): Yhdistyslain mukaan hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Toimihenkilöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä yhdistyksessä olevien muiden toimielinten kuin hallituksen jäseniä. Esteellisyys koskee sekä sopimusten että muidenkin asioiden käsittelyä ja ratkaisemista, joissa henkilön yksityinen etu saattaisi olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Tällaisia asioita ovat perinteisesti ratkaisut, jotka koskevat oikeudenkäyntiä ja muuta yhdistyksen puhevallan käyttämistä, kun yhdistys on asiassa toisena osapuolena ja hallituksen jäsen tai nimenkirjoittaja on sopimuksessa tai oikeudenkäynnissä yhdistyksen vastapuolena. Toiseksi esteellisyys on käsillä, vaikka henkilö […]
- [Nimenkirjoitus ja valtuutus](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/nimenkirjoitus-ja-valtuutus/): Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyslain mukaan yhdistystä edustaa hallitus, mutta käytännössä edustamisen hoitaa tavallisesti kerrallaan vain yksi tai jotkut hallituksen jäsenistä. Yhdistyksen nimen kirjoittamiseen ei siis käytännössä vaadita kaikkien hallituksen jäsenten allekirjoitusta tai suostumusta. Kyse on oikeudesta kirjoittaa yhdistyksen nimi yhdistystä sitovasti. Nimenkirjoitusoikeutettu voi tehdä yhdistyksen puolesta esimerkiksi sopimuksia. Yhdistyksen allekirjoituksessa tulee tällöin olla yhdistyksen nimi ja nimenkirjoittajan tai nimenkirjoittajien omakätinen allekirjoitus. Nimenkirjoittaja voi kuitenkin tehdä myös suullisia ja muita oikeustoimia kuin kirjallisia. Yhdistyksen nimenkirjoittaja merkitään yhdistysrekisteriin. Yhdistyksen nimenkirjoittaja voi edustaa yhdistystä kaikissa niissä asioissa, joissa hallituskin voi. Nimenkirjoittaja ei sitä vastoin voi tehdä hallituksen päätösvaltaan kuuluvia päätöksiä, kuten erottaa jäseniä. […]
- [Päätöksenteko hallituksessa](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/paatoksenteko-hallituksessa/): Kokousmenettely Hallitus tekee päätöksensä lähtökohtaisesti hallituksen kokouksessa. Hallitus voi kuitenkin päättämänsä menettelyn mukaisesti tehdä päätöksiä kokousta pitämättä, jollei yhdistyksen säännöissä määrätä toisin. Hallituksen kokoukset kutsuu yleensä koolle hallituksen puheenjohtaja, mutta yhdistyksessä voidaan päättää muustakin tavasta. Oikeustila on hiukan epäselvä sen suhteen, voidaanko säännöissä määrätä, että yhdistyksen johtavalla toimihenkilöllä tai, puheenjohtajan ollessa estynyt, varapuheenjohtajalla olisi oikeus kutsua hallitus koolle. Todennäköisesti tämä on kuitenkin hyväksyttävää. Lisäksi yhdistyksen säännöissä tai ohjesäännössä voidaan antaa hallituksen jäsenille, yhdelle tai useammalle, oikeus vaatia puheenjohtajaa kutsumaan kokouksen koolle.  Jokaisella yhdistyksen jäsenellä on joka tapauksessa oikeus kutsua hallitus koolle, jos kutsu olisi sääntöjen tai ohjesäännön mukaan pitänyt toimittaa, […]
- [Hallituksen tehtävät](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/hallituksen-tehtavat/): Yhdistyksen hallituksella on velvoitteita, jotka sen on lain mukaan hoidettava (lakisääteisiä velvoitteita), velvoitteita, joita se voi hoitaa, ja tiettyjä muita mahdollisia velvoitteita. Loppuviimein riippuu yhdistyksen sisäisistä järjestelyistä, kuinka paljon ja millaisia asioita hallitus itse konkreettisesti hoitaa. Eräistä asioista sen vastuuta ei voida kuitenkaan poistaa. Tässä artikkelissa on lueteltu yhdistyksen hallituksen keskeisimmät velvoitteet. Hallituksen lakisääteiset tehtävät Yhdistyksen hallituksella tietyt laissa säädetyt velvoitteet, jotka sen on joko itse hoidettava tai joiden hoitamisesta se on ainakin vastuussa. Niitä ovat: Jäsenluettelon ylläpitäminen (yhdistyslaki 11 §) Hallituksen velvollisuutena on pitää jäsenluetteloa, johon on merkittävä ainakin kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Jäsenluettelon delegoinnin voi myös […]
- [Yhdistyksen hallitus ja sen jäsenet](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/hallitus-ja-sen-jasenet/): Yhdistyksen hallitus Jokaisella yhdistyksellä on oltava hallitus. Hallitukseen täytyy kuuluva vähintään kolme henkilöä, ja yhdistyksen säännöissä tulee määrätä hallituksen jäsenten vähimmäis- ja enimmäismääristä sekä toimikaudesta. Hallitus on ainoa lakimääräinen ja pakollinen yhdistyksen toimielin. Hallitukselle lain mukaan kuuluvia tehtäviä tai vastuuta ei saa siirtää millekään muulle toimielimelle, jos yhdistyksellä sellaisia on. Hallituksella on oltava puheenjohtaja. Puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen, eli hänen on oltava vähintään 18-vuotias, eikä häntä saa olla julistettu vajaavaltaiseksi. Muiden hallituksen jäsenten on oltava vähintään 15-vuotiaita. Puheenjohtajalla on oltava asuinpaikka Suomessa, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä lupaa poiketa tästä. Hallituksen puheenjohtaja tai jäsen ei saa olla konkurssissa. Lisäksi […]
- [](https://yhdistyslex.fi/): Ajankohtaista Huoltokatko Palvelussa on huoltokatko 28.3. klo 4-10. YhdistysLexiä ei ole mahdollista käyttää huoltokatkon aikana. Pahoittelemme katkosta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Uutisvinkki Onko sinulla yhdistysjuridiikkaan liittyvä kysymys tai ajankohtainen uutisvinkki? Voit nyt vinkata aihetta! Vinkkaa aihetta Anna palautetta Kehitämme palvelua jatkuvasti. Auta meitä tuomaan parempaa lisäarvoa yhdistyksellesi antamalla palautetta. Anna palautetta Hakemisto Hakemistosta löydät toimituksen valikoimat yhdistysjuridiikan syventävät julkaisut ja UKK-sarjassa julkaistut artikkelit. Hakemistosta löydät lisäksi kootusti julkaistut asiakirjamallit selityksineen. Oikeuskäytäntö Oikeuskäytäntö sisältää toimituksen valikoimia yhdistysaiheisia merkittäviä tuomioistuinten ratkaisuja. Viranomaisohjeet Viranomaisohjeista löydät artikkeleissa viitatut Kirjanpitolautakunnan ja Verohallinnon ohjeet, joiden avulla voit laatia kirjanpidon ja arvioida verotukseen vaikuttavia seikkoja. Säädökset Säädökset-osiosta löydät […]
- [Matkailualan arvonlisäverotus](https://yhdistyslex.fi/viranomaisohjeet/vh/matkailualan-arvonlisaverotus/): Antopäivä 1.1.2025Diaarinumero VH/5987/00.01.00/2024Voimassaolo 1.1.2025 – ToistaiseksiValtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momenttiKorvaa ohjeen VH2397/00.01.00/2019, 1.3.2020 Sisällysluettelo 1 Johdatusta matkailualan arvonlisäverotukseen 2 Itse suoritetut matkailupalvelut 2.1 Itse suoritettujen palvelujen myynnin arvonlisäverokäsittelystä 2.2 Matkailupalvelusta maksetaan arvonlisävero Suomeen 2.3 Itse suoritetun palvelun myynnin arvonlisäveron laskeminen 2.3.1 Yleinen verokanta matkailualan myynneissä 2.3.2 Alennettu verokanta matkailualan myynneissä Elintarvikkeet, ravintola- ja ateriapalvelut Henkilökuljetuspalvelu Majoitustilan vuokraaminen Liikuntapalvelu Pääsy urheilutapahtumiin, näytöksiin, teattereihin, sirkuksiin, messuille, huvipuistoihin, konsertteihin, museoihin, eläintarhoihin, elokuvateattereihin, näyttelyihin ja vastaaviin kulttuuritapahtumiin ja -tiloihin ja näiden suoratoistoon 2.3.3 Veron laskeminen 3 Välitetyt matkailupalvelut 3.1 Välityspalvelun määritelmä 3.2 Välityspalvelun ja välitetyn palvelun arvonlisäverokäsittelystä 4 Alihankintana ostetut matkailupalvelut […]
- [Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus](https://yhdistyslex.fi/viranomaisohjeet/vh/hallintoelimen-jasenen-ja-toimitusjohtajan-palkkion-verotus/): Antopäivä 27.3.2024Diaarinumero VH/6269/00.01.00/2023Voimassaolo 27.3.2024 – ToistaiseksiValtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.Korvaa ohjeen VH/453/00.01.00/2022, 2.3.2022 Sisällysluettelo 1 Sovellettava sääntely 2 Hallintoelimen jäsenen palkkio 2.1 Hallituksen jäsenen palkkio  2.2 Hallintoneuvoston jäsenen palkkio 3 Toimitusjohtajan palkkio 4 Yhtiökokouksen puheenjohtajan palkkio 5 Selvitysmiehen palkkio 6 Säätiön toimitusjohtaja ja yhdistyksen toiminnanjohtaja 7 Muut yhteisöt 8 Asunto-osakeyhtiö ja muut kiinteistöosakeyhtiöt 8.1 Isännöitsijän palkkio 8.2 Muun kiinteistöosakeyhtiön toimitusjohtajan palkkio 8.3 Hallituksen jäsenyydestä maksettu palkkio 9 Veronalaisen tulon määrä 9.1 Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan tehtävästä maksettu palkka 9.2 Kokonaistoimeksiannosta maksettu korvaus 10 Konsernitilanteet ja yhteisyritykset 11 Vakuutusmaksut 12 Palkkioiden maksaminen kansainvälisissä tilanteissa 12.1 Yleisesti verovelvolliselle maksettu […]
- [Verotuksen muutokset, kun suoritus katsotaan jälkikäteen palkaksi](https://yhdistyslex.fi/viranomaisohjeet/vh/verotuksen-muutokset-kun-suoritus-katsotaan-jalkikateen-palkaksi/): Antopäivä 27.11.2017Diaarinumero A237/200/2017Voimassaolo 27.11.2017 – ToistaiseksiValtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.Korvaa ohjeen A167/200/2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Keskeiset säännökset ja oikeuskäytäntö 2.1 Palkkaa ja ennakonpidätystä koskevat säännökset 2.2 Työnantajan sairausvakuutusmaksua koskevat säännökset 2.3 Veron määräämistä koskevat säännökset 2.4 Arvonlisäverotusta koskevat säännökset 2.5 Oikeuskäytäntö 3 Keskeiset käsitteet 4 Osakeyhtiö suorituksen saajana 4.1 Palkansaajan verotus 4.2 Suorituksen maksajan verotus 4.3 Suorituksen saajan verotus 4.4 Esimerkki oikaisuista ja niiden vaikutuksista eri verovelvollisten verotukseen 5 Liikkeen- ja ammatinharjoittaja suorituksen saajana 6 Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö suorituksen saajana 7 Keinotekoiset järjestelyt Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka palkansaajan, suorituksen alkuperäisen saajan ja suorituksen maksajan verotusta […]
- [Tuet ja avustukset arvonlisäverotuksessa](https://yhdistyslex.fi/viranomaisohjeet/vh/tuet-ja-avustukset-arvonlisaverotuksessa/): Antopäivä 1.1.2022Diaarinumero VH/4518/00.01.00/2021Voimassaolo 1.1.2022 – ToistaiseksiValtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momenttiKorvaa ohjeen Dnro 629/40/2008, 11.4.2008, kohta 5 ja dnro 72/40/2010, 21.1.2010, kohta 1 Huom. yleinen arvonlisäverokanta on 1.9.2024 muuttunut 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Arvonlisäverottomat tuet ja avustukset 2.1 Yleistuet 2.2 Kunnan kattama alijäämä 3 Arvonlisäverolliset tuet ja avustukset 3.1 Suoraan hintaan liittyvä tuki 3.2 Yleisradio Oy ja Ålands Radio och TV Ab 3.3 Veron perusteeseen lisättävä määrä, verokanta ja ajallinen kohdistaminen 4 Projektit 5 Vähennysoikeus 5.1 Yleistä vähennysoikeudesta 5.2 Tukien ja avustusten vaikutuksesta vähennysoikeuteen 6 Eräitä erityistilanteita 6.1 Joukkorahoitus 6.2 Kuntapalautus maksetusta tuesta tai […]
- [Vaaliavustusten ja vaalimenojen käsittely verotuksessa](https://yhdistyslex.fi/viranomaisohjeet/vh/vaaliavustusten-ja-vaalimenojen-kasittely-verotuksessa/): Antopäivä 3.5.2018Diaarinumero A77/200/2017Voimassaolo 3.5.2018 – ToistaiseksiValtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momenttiKorvaa ohjeen 17/38/2011 Tässä ohjeessa käsitellään vaaliavustusten ja vaalimenojen verotusta. Ohjeen edellisen päivityksen jälkeen on arvonlisäverotuksessa sovellettavan vähäisen liiketoiminnan euromääräinen raja korotettu 10 000 euroon ja lahjaveroasteikkoa on muutettu siten, että yksittäisestä, alle 5 000 euron lahjasta ei makseta lahjaveroa. Tämä ohje ei muuta aiempaa käytäntöä vaan täydentää ja päivittää aiemman ohjeen sisältöä. 1 Vaaliavustus Vaaliavustus on ehdokkaalle tai hänen tukiryhmälleen annettavaa rahoitusta, jolla on tarkoitus kattaa vaalikampanjan kuluja. Vaaliavustusta annetaan tavallisesti yleisissä vaaleissa puolueelle, valitsijayhdistykselle, ehdokkaalle suoraan tai hänen tukiyhdistykselleen tai -ryhmälleen. Lisäksi vaaliavustusta voidaan antaa suorittamalla ehdokkaan vaalikampanjasta […]
- [Korkotulojen verotus](https://yhdistyslex.fi/viranomaisohjeet/vh/korkotulojen-verotus/): Antopäivä 2.8.2024Diaarinumero VH/3315/00.01.00/2024Voimassaolo 2.8.2024 – ToistaiseksiValtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momenttiKorvaa ohjeen VH/1439/00.01.00/2023, 10.5.2023 Ohjeen lukuja 2.4.5 ja 2.4.6 on päivitetty. Lisäksi ohjeen vuosilukuja on päivitetty ja ohjeeseen on tehty täsmennyksiä sekä teknisiä muutoksia. Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Korkotulon lähdeverotus 2.1 Korkotulon lähdeveron piiriin kuuluvat korot 2.1.1 Yleistä 2.1.2 Pankkitilien talletuskorot 2.1.3 Huoltokonttoritalletusten korot 2.1.4 Pankkien henkilökuntatilien korot 2.1.5 Yleisölle tarjottavien joukkovelkakirjalainojen korot 2.2 Korkotulon lähdeveron piiriin kuulumattomat korot 2.3 Koronsaajat 2.3.1 Luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät 2.3.2 Ulkomaille muuttanut Suomen kansalainen 2.3.3 Rekisteröimättömät yhdistykset 2.4 Korkotulon lähdeveron periminen 2.4.1 Korkotulon lähdeveron määrä 2.4.2 Korkotulon lähdeveron perimisvelvollinen 2.4.3 Koronmaksajan […]
- [Yritysmuodonmuutosten ja yritysjärjestelyjen varainsiirtoverotus](https://yhdistyslex.fi/viranomaisohjeet/vh/yritysmuodonmuutosten-ja-yritysjarjestelyjen-varainsiirtoverotus/): Antopäivä 3.1.2024Diaarinumero VH/7068/00.01.00/2023Voimassaolo 1.1.2024 – ToistaiseksiValtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.Korvaa ohjeen VH/2100/00.01.00/2023, 4.7.2023 ässä ohjeessa käsitellään yhteisömuodon muutosten, toimintamuodon muutosten, yritysjärjestelyjen sekä kuntien ja kuntayhtymien rakennejärjestelyjen varainsiirtoverotusta. Luvun 3.2 liiketoimintasiirtoja koskevaa ohjeistusta on päivitetty huomioimalla 1.1.2024 voimaan tulleet muutokset varainsiirtoverolakiin. Kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutuksiin liittyvää ilmoittamismenettelyä ja luovutuksiin sovellettavaa veroprosenttia käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeissa Varainsiirtovero arvopapereiden luovutuksessa ja Varainsiirtovero kiinteistön luovutuksessa. Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Yritysmuodon muutokset 2.1 Yhteisömuodon muutos  2.2 Toimintamuodon muutos 2.3 Yleishyödyllisen yhdistyksen purkautuminen 3 Yritysjärjestelyt ja kuntien ja kuntayhtymien rakennejärjestelyt 3.1 Sulautuminen ja jakautuminen 3.2 Liiketoimintasiirto 3.3 Osakevaihto 3.4 Kuntien ja kuntayhtymien rakennejärjestelyt 1 Johdanto Varainsiirtoverolain […]
- [Tilinpäätös ja toimintakertomus](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/tilinpaatos-ja-toimintakertomus/): Tilinpäätös Tilikaudelta tulee laatia tilinpäätös neljän kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä. Jos yhdistyksessä on käytössä mikroyhdistyksen tilinpito, laaditaan tilinpäätöksen sijaan vuosilaskelma tai vuosikoonti tilinpitotavasta riippuen. Lähtökohtaisesti tilinpäätöstä ei ilmoiteta yhdistysrekisteriin. Yhdistyksen tulee kuitenkin ilmoittaa tilinpäätös yhdistysrekisteriin kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päätymisestä, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi seuraavista raja-arvoista: Toimintakertomus Toimintakertomuksessa kuvataan kirjanpitovelvollisen toiminnan kehittymistä ja tuloksellisuutta, taloudellista tilannetta sekä merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Yhdistyksen ei lain mukaan tarvitse laatia toimintakertomusta, ellei vähintään kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta täyty tilinpäätöspäivänä: Yhdistyksen säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että yhdistyksessä on laadittava toimintakertomus.  Toimintakertomus vai vuosikertomus? Jos yhdistyksen hallitus […]
- [Yhdistyslain mukainen tilinpito (mikroyhdistyksen tilinpito)](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/yhdistyslain-mukainen-tilinpito-mikroyhdistyksen-tilinpito/): Mikroyhdistyksen tilinpito on yhdistyslain mukainen yksinkertaistettu kirjanpidon muoto, jonka on tarkoitus helpottaa kirjanpidon järjestämistä. Yhdenkertaisessa tilinpidossa on tarkoitus pitää erillään yhdistyksen tulot, menot, varat ja velat, jotta yhdistyksen jäsenet, viranomaiset ja mahdollisten avustusten antajat pystyvät seuraamaan yhdistyksen taloudenpitoa riittävällä tavalla. On kuitenkin syytä huomata, että jos yhdistys saa avustuksia, voivat avustusten antajat edellyttää siltä kirjanpitolain mukaista kirjanpitoa. Myös viranomainen voi edellyttää kirjanpitolain mukaisen kirjanpidon laatimista, jos yhdistyksen harjoittama toiminta edellyttää toimilupaa. Millainen yhdistys voi tehdä kirjanpitonsa yhdistyslain mukaisena tilinpitona? Yhdistys voi päättää pitää yhdistyslain mukaista yksinkertaista tilinpitoa, jos  Jos yhdistyksen rekisteröinnistä on alle kaksi vuotta, yhdistys voi päättää pitää yksinkertaista […]
- [Kirjanpitolaki (1336/1997)](https://yhdistyslex.fi/saadokset/kirjanpitolaki-1336-1997/): Antopäivä 30.12.1997 Voimaantulo31.12.1997 Sisällysluettelo 1 luku Yleiset säännökset 1 § Oikeushenkilön kirjanpitovelvollisuus 1 a § Luonnollisen henkilön kirjanpitovelvollisuus 1 b § Ulkomaisen oikeushenkilön kirjanpitovelvollisuus 2 § Kahdenkertainen kirjanpito 3 § Hyvä kirjanpitotapa 4 § Tilikausi 4 a § Pienyritys 4 b § Mikroyritys 4 c § Suuryritys ja keskikokoinen yritys 4 d § IAS-asetus, tilinpäätösdirektiivi, kestävyysraportointidirektiivi ja taksonomia-asetus 5 § Määräysvalta 6 § Konserniyritys, emoyritys ja tytäryritys sekä itsenäinen yritys 6 a § Pien- ja suurkonserni 7 § Omistusyhteysyritys 8 § Osakkuusyritys 9 § Pörssilistattu yritys ja yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt 10 § Perimmäinen emoyritys 11 § Verotuksellinen lainkäyttöalue 2 luku Liiketapahtumien kirjaaminen ja kirjanpitoaineisto 1 § Liiketapahtumat 2 § […]
- [Kirjanpitolain mukainen kirjanpito (kirjanpitovelvollisuus)](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/kirjanpitolain-mukainen-kirjanpito-kirjanpitovelvollisuus/): Kahdenkertaisen kirjanpidon pitäminen voi olla haastavaa, jos yhdistyksen vastuuhenkilöillä ei ole aiempaa kokemusta kirjanpidosta. Tästä syystä varsinkin suuremmat yhdistykset ostavat yleensä kirjanpitopalvelut ulkopuolisesta asiantuntijalta. Kahdenkertaisen kirjanpidon tekeminen ei kuitenkaan ole mahdotonta, vaan sen voi myös opetella. Kirjanpitoon sovellettavat säännökset riippuvat yhdistyksen koosta. Suurin osa yhdistyksistä on kirjanpidollisesti mikro- tai pienyrityksiä, joita koskee suppeampi raportointivelvollisuus kuin suuryrityksiä ja keskikokoisia yrityksiä. Mikroyritys Mikroyrityksellä tarkoitetaan kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä: Pienyritys Pienyrityksellä tarkoitetaan kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä: Lue lisää: Kirjanpitolautakunnan […]
- [Liittoäänestys](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/liittoaanestys/): Päätösvaltaa voidaan säännöissä määrätä käytettäväksi liittoäänestyksessä, jos yhdistyksen sääntöjen mukaan sen jäseninä voi olla yhdistyksiä (vain yhdistyksiä tai yhdistyksiä ja yksityisiä henkilöitä). Liittoäänestyksessä päätöksen tekemiseen osallistuvat yhdistykseen suoraan ja jäsenyhdistysten kautta välillisesti kuuluvat henkilöjäsenet. Liittoäänestys voidaan järjestää myös keskusliitoissa, joiden rakenne on usein useampiportainen. Yhdistyksen säännöissä tulee määrätä siitä, missä asioissa tai millä edellytyksillä liittoäänestys järjestetään. Yhdistyslain mukaan liittoäänestystä ei voida järjestää seuraavista asioista, joissa jäsenäänestyskään ei ole mahdollinen: Muissa asioissa liittoäänestys on kuitenkin mahdollista sallia. Säännöissä voidaan siis esimerkiksi määrätä siten, että hallitus, valtuutetut tai liittokokous (yhdistyksen kokous) voisi tarvittaessa päättää toimittaa liittoäänestyksen missä tahansa asiassa edellä mainittuja asioita […]
- [Valtuutetut päätösvallan käyttäjinä](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/valtuutetut-paatosvallan-kayttajina/): Yhdistys voi säännöillä siirtää päätösvaltaa yhdistyksen jäseniltä valtuutetuille. Tämä voi olla varsinkin suuressa yhdistyksessä järkevää, jos yhdistyksen kokouksen järjestäminen on käytännön syistä haastavaa. Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa kokouksessa (valtuutettujen kokous), joka muistuttaa paljon yhdistyksen kokousta. Valtuutetun tehtävä on henkilökohtainen, eikä valtuutettu voi valtakirjalla valtuuttaa edustajaa kokoukseen. Valtuutetut eivät voi tehdä päätöstä esimerkiksi erillisisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse (toisin kuin esimerkiksi jäsenäänestyksessä). Jos päätösvaltaa siirretään valtuutetuille, on säännöissä mainittava seuraavat asiat: Valtuutettujen lukumäärä tai sen määräytymistapa Valtuutettujen lukumäärä voidaan ilmoittaa numerolla tai säännöissä voidaan kuvata, miten valtuutettujen lukumäärä määräytyy. Valtuutettujen lukumäärä voidaan asettaa määräytymään esimerkiksi yhdistyksen jäsenmäärän perusteella. Tällöin säännöissä voidaan määrätä esimerkiksi, […]
- [Jäsenet päätösvallan käyttäjinä / Yhdistyksen kokous](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/jasenet-paatosvallan-kayttajina-yhdistyksen-kokous/): Sisällysluettelo Yhdistyksen kokous Osallistuminen kokoukseen etänä  (hybridikokous/etäkokous) Päätös kokousta pitämättä – Jäsenäänestys Yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaansa lähtökohtaisesti yhdistyksen kokouksessa fyysisesti läsnä. Jäsenet voivat myös tietyin edellytyksin tehdä päätöksiä ja käyttää äänivaltaansa hybridi- tai etäkokouksessa tai ilman kokousta jäsenäänestyksellä tai jäsenten yksimielisellä päätöksellä. Yhdistykset ovat jäsenvaltaisia eli yhdistyksen jäsenet käyttävät ylintä päätösvaltaa yhdistyksessä. Oikeus osallistua päätösvallan käyttämiseen onkin yhdistyksen jäsenen keskeisin oikeus. Yhdistyksen kokous tulee järjestää siten, että kaikille jäsenille varataan tilaisuus osallistua päätöksentekoon. Tästä syystä esimerkiksi kokouskutsussa on mainittava asiat, joista kokouksessa päätetään. Yhdistyksen kokous Yhdistyksen kokous voi olla sääntömääräinen tai ylimääräinen. Sääntömääräinen kokous on yhdistyksen kokous, joka yhdistyksen tulee […]
- [Verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille](https://yhdistyslex.fi/viranomaisohjeet/vh/verotusohje-yleishyodyllisille-yhteisoille/): Antopäivä 1.1.2025Diaarinumero VH/5164/00.01.00/2024Voimassaolo 1.1.2025 – ToistaiseksiValtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momenttiKorvaa ohjeen VH/5194/00.01.00/2023, 4.12.2023 Tässä ohjeessa käsitellään yhteisöjen, kuten yhdistysten ja säätiöiden, yleishyödyllisyyden ja tulojen veronalaisuuden arviointia tuloverotuksessa. Yleishyödyllisten yhteisöjen monialaisuuden ja harjoitettujen toimintojen monimuotoisuuden takia ohje ei ole kattava esitys yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta. Ohjeen tarkoituksena on selventää yleishyödyllisyyden ja elinkeinotoiminnan arviointia oikeuskäytännön ja esimerkkien kautta yleisimmissä yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevissa tilanteissa. Ohjeen lukua 8 on päivitetty arvonlisäverolain muutoksen johdosta. Lukuun 2.5.6 on lisätty uusi esimerkki ja lukuun 9 on lisätty maininta muun kuin yleishyödyllisen yhteisön osinkotulosta. Sisällysluettelo 1 Yleishyödyllinen yhteisö Yhteisön säännöt ja toiminnan tosiasiallinen luonne Yhteisön käsite  […]
- [Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset](https://yhdistyslex.fi/viranomaisohjeet/vh/yleishyodyllisten-yhteisojen-ja-julkisyhteisojen-vapaaehtoistoiminnan-ennakkoperintakysymykset/): Antopäivä 8.3.2023Diaarinumero VH/801/00.01.00/2023Voimassaolo 8.3.2023 – ToistaiseksiValtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 §Korvaa ohjeen VH/6383/00.01.00/2019, 31.12.2019 Tässä ohjeessa käsitellään yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoimintaa ennakkoperinnän näkökulmasta. Ohjeessa on Verohallinnon linjauksia yleishyödyllisten yhteisöjen yleisimpiin ennakkoperintää koskeviin kysymyksiin. Ohjeen rakennetta on muokattu ja ohjeesta on poistettu viittaukset urheiluseuroihin, koska urheiluseuroille on julkaistu uusi erillinen ohje Urheiluseura suoritusten maksajana. Ohjeesta on poistettu myös palkan ja työkorvauksen maksamiseen liittyvät asiat, koska tässä ohjeessa käsitellään vain vastikkeetonta vapaaehtoistoimintaa. Palkan ja työkorvauksen maksamisesta on ohjeistettu Verohallinnon muissa ohjeissa, joihin on viitattu tässä ohjeessa eri yhteyksissä. Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Ohjeessa käytetyt käsitteet 2.1 Yleishyödyllinen yhteisö 2.2 Julkisyhteisö 2.3 Vapaaehtoistyö […]
- [Talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus](https://yhdistyslex.fi/viranomaisohjeet/vh/talkoo-naapuriapu-ja-vaihtotyon-verotus/): Antopäivä 4.7.2018Diaarinumero A93/200/2018Voimassaolo 4.7.2018 – ToistaiseksiValtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.Korvaa ohjeen A31/200/2013 Tässä ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön toiselle luonnolliselle henkilölle tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön tuloverotusta ja ennakkoperintää. Tämä ohje korvaa aikaisemman Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus -nimisen ohjeen. Ohjeeseen on tehty pieniä lainsäädäntömuutoksista johtuvia termimuutoksia. Myös siinä olevia viittauksia muihin Verohallinnon ohjeisiin on päivitetty ja joitakin ohjeviittauksia on tarpeettomina poistettu. Muutoin ohjeen linjaukset vastaavat sisällöltään aikaisempaa ohjetta. Sisällysluettelo 1 Johdanto 1.1 Yleistä 1.2 Talkootyö 1.3 Naapuriapu 1.4 Kahdenkeskinen vaihtotyö 1.5 Monenkeskinen vaihtotyö 2 Veronalainen tulo ja kustannusten vähentäminen verotuksessa 2.1 Korvausta vastaan tehtävä […]
- [Urheiluseura suoritusten maksajana](https://yhdistyslex.fi/viranomaisohjeet/vh/urheiluseura-suoritusten-maksajana/): Antopäivä 8.3.2023Diaarinumero VH/6062/00.01.00/2022Voimassaolo 8.3.2023 – ToistaiseksiValtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti Urheilu- ja liikuntaseurat saattavat maksaa niiden lukuun työskenteleville työntekijöille, toimeksisaajille ja vapaaehtoisille erilaisia suorituksia ja antaa heille erilaisia etuja. Tässä ohjeessa kerrotaan näiden korvausten ja etujen verotuksesta sekä maksajan velvollisuuksista. Ohje koskee vain niitä urheilu- ja liikuntaseuroja, jotka ovat tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettuja yleishyödyllisiä yhteisöjä. Sisällysluettelo 1 Johdanto ja ohjeen rajaus 2 Työskentely urheiluseurassa 2.1 Yleistä 2.2 Työsuhde ja palkka 2.3 Toimeksiantosuhde ja työkorvaus 2.4 Vastikkeeton vapaaehtoistyö 3 Matkakustannusten korvaukset 3.1 Yleistä 3.2 Matkakustannusten korvaukset työsuhteessa 3.2.1 Varsinainen työpaikka 3.2.2 Toissijainen työpaikka 3.2.3 Työmatka 3.3 Matkakustannusten korvaukset […]
- [Arpajaisten verotus](https://yhdistyslex.fi/viranomaisohjeet/vh/arpajaisten-verotus/): Antopäivä 25.8.2021Diaarinumero VH/3436/00.01.00/2021Voimassaolo 25.8.2021 – ToistaiseksiValtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momenttiKorvaa ohjeen A72/200/2017 Tässä ohjeessa käsitellään arpajaisverolain piiriin kuuluvia arpajaisia sekä arpajaisten toimeenpanijan verotukseen liittyviä velvollisuuksia. Ohjeessa käsitellään lisäksi arpajaisverolain piiriin kuulumattomia arpajaisia ja arpajaisveron alaisen voiton käsittelyä saajan verotuksessa. Ohjeeseen on koottu esimerkkejä arpajaisverolain soveltumisesta erilaisiin arpajaisiin sekä arpajaisveron piiriin kuulumattomista arpajaisista. Ohjeen tarkoituksena on kuvata olemassa olevaa verotuskäytäntöä. Ohjetta on päivitetty 10.12.2020, jolloin siihen on lisätty arpajaisverolain 4 §:n 1 momentin mukaisten yksinoikeudella toimeenpantavien arpajaisten verokannan väliaikainen muutos 5,5 prosenttiin (lakimuutos 958/2020). Muutos on tullut voimaan 1.1.2021 ja on voimassa vuoden 2021 loppuun. Ohjetta on päivitetty […]
- [Yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotus](https://yhdistyslex.fi/viranomaisohjeet/vh/yleishyodyllisten-yhteisojen-arvonlisaverotus/): Antopäivä 1.1.2025Diaarinumero VH/5599/00.01.00/2024Voimassaolo 1.1.2025 – ToistaiseksiValtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momenttiKorvaa ohjeen VH/8254/00.01.00/2020, 1.1.2021 Tässä ohjeessa käsitellään yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverovelvollisuutta. Ohjeen kohtaa 2.3 Vähäinen toiminta on päivitetty 1.1.2025 voimaan tulleiden lakimuutosten johdosta. Vähäisen toiminnan euromääräinen raja nousi 15 000 eurosta 20 000 euroon ja alarajahuojennus poistui käytöstä. Vähäisen toiminnan liikevaihtoraja lasketaan tilikauden sijasta kalenterivuodelta ja verovelvollisuuden alkamisajankohta muuttui. Vähäisen toiminnan osalta tarkastellaan sekä kuluvan että edeltävän kalenterivuoden liikevaihtoa. Ohjeeseen on lisätty 1.1.2025 voimaan tulleiden lakimuutosten johdosta kohta 2.3.1 Pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmä. Lakimuutosten johdosta pienten yhteisöjen on mahdollista hyödyntää arvonlisäverovapautusta myös muissa EU:n jäsenvaltioissa, jolloin toimijoiden on rekisteröidyttävä uuteen pienten […]
- [KVL:1995/44](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl1995-44/): Antopäivä6.2.1995Diaarinumero7552/80/94ennakkoperintä, talkootyö, tilaushankintapalkkio S:2.15.03.01.01.10 Aikakauslehtiä kustantava yhtiö järjesti vuodessa 1 – 3 tempausluontoista tilaushankintakampanjaa rekisteröidyille urheiluseuroille. Kunkin tempauksen kesto oli n. 1 – 2 kuukautta. Rekisteröidyt urheiluseurat päättivät milloin ja millä tavoin ne hoitivat tilaushankinnat. Tilaushankintaan osallistui 10 – 1000 urheiluseuran junioria. Urheiluseurat järjestivät tilaushankinnat tapahtuviksi talkootyönä esim. jalkapallo-ottelujen aikana tai toritapahtumina. Aikakauslehtiä kustantava yhtiö ei tiennyt, ketkä yhdistysten jäsenet suorittivat tilaushankintaa. Yhtiö ei millään tavalla johtanut tai valvonut yksittäisten tilaushankkijoiden tai urheiluseurojen tilaushankintaa. Korvaus tilaushankinnasta tilitettiin urheiluseuroille eikä urheiluseurojen jäsenillä ollut tietoa suoritusten määristä. Yhtiö ei maksanut mitään palkkioita yhdistysten jäsenille. Yhtiön rekisteröidyille urheiluseuroille maksamia suorituksia ei pidetty EPL […]
- [KVL:2010/23](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl2010-23/): Antopäivä26.5.2010DiaarinumeroA11/8210/2010arvonlisävero, yleishyödyllinen yhdistys, arvonlisäverollinen liiketoiminta, edunvalvonta, jäsenmaksut A ry oli ammattiliitto, johon kuului 22 jäsenjärjestöä. A ry:n sääntöjen mukaisena toiminnan tarkoituksena oli edistää ja kehittää jäsenjärjestöjensä henkilöjäsenten edunvalvontaa, hyvinvointia ja taloudellista etua. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto toimi jäsenjärjestöjensä neuvotteluelimenä, neuvotteli, solmi sopimuksia sekä järjesti kokouksia, koulutustilaisuuksia sekä näihin liittyviä toimintoja. Yhdistyksen toiminnan pääalueita olivat työ- ja virkaehtosopimukset ja muut sopimukset, työpaikkakohtainen tuki, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, koulutus, viestintä ja muut palvelut kuten jäsenrekisterit ja jäsenmaksujen valvonta. Yhdistyksen jäsenet saivat käyttöönsä tietyt jäsenpalvelut maksamalla perusjäsenmaksun. Muiden toimintojen osalta jäsenet saivat valita, ottavatko ne toiminnat A ry:ltä vai ei. Näistä lisätoiminnoista maksettaisiin lisäjäsenmaksu tai erillinen […]
- [KVL:2021/15](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl2021-15/): Antopäivä21.5.2021DiaarinumeroVH/1770/02.05.04/2021Elinkeinotulon verotus, Kiinteä toimipaikka, Rahaston hoito A oli C-valtion sijoitusrahastolain mukainen avoin yhdistysmuotoinen sijoitusrahasto. A oli niin sanottu sateenvarjorahasto, joka koostui useammasta alarahastosta. Hakemus koski yhtä alarahastoa, jolla oli yli tuhat osuudenomistajaa. A oli itsenäinen oikeushenkilö ja sen alarahastot olivat erillisiä verovelvollisia sijaintivaltiossaan. Hakemusasiakirjojen mukaan rahaston hallinnoinnista vastasi C-valtion sijoitusrahastoja koskevan lainsäädännön mahdollistamalla tavalla rahastoyhtiö rahaston lukuun. Rahastoyhtiö oli Suomeen rekisteröity D Oy. D Oy oli perustanut sivuliikkeen C-valtioon, josta käsin se pääosin hallinnoi paikallisia rahastoja. Rahasto-osuuksien jakelua, salkunhoitoa, varojen säilytystä, markkinointia ja yleistä hallinnointia hoidettiin rahastoyhtiön C-valtiossa sijaitsevan sivuliikkeen, samaan konserniin kuuluvan yhtiön tai muun kolmannen tahon toimesta pääasiassa […]
- [KVL:2023/26](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl2023-26/): Antopäivä20.6.2023DiaarinumeroVH/6488/02.05.04/2022Yleishyödyllinen yhteisö, Apurahasäätiö, Tukisäätiö, Taiteen tukeminen, Elinkeinonharjoittajien tukeminen Perustettavan säätiön sääntöjen mukaisena tarkoituksena oli erään kotimaisen taiteenlajin ja sen toimintaedellytysten edistäminen. Hakemusasiakirjoissa esitetyn selvityksen perusteella säätiö toimisi lähinnä apurahasäätiönä ja tukisäätiönä. Säätiön pääasiallinen rahoitus koostuisi perustamisvaiheessa lahjoitetun peruspääoman tuotosta sekä perustajan vuosittain tekemistä lisälahjoituksista. Säätiön säännöt mahdollistivat liiketoiminnan harjoittamisen toimintamuotojen rahoittamiseksi, mutta säätiö ei suunnitellut liiketoiminnan harjoittamista. Sääntökirjauksella oli varauduttu siihen, että säätiö voisi tarvittaessa harjoittaa esimerkiksi taiteenlajia edistävää julkaisu- tai koulutustoimintaa. Tarkoituksena ei silloinkaan olisi voiton tuottaminen, ja tällaisen liiketoiminnan osuus olisi vähäinen suhteessa säätiön koko toiminnan laatuun ja laajuuteen. Säätiö olisi taiteenalan merkittävä tukija, jonka jakamat tuet kohdistuisivat […]
- [KVL:2009/69](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl2009-69/): Antopäivä25.11.2009Diaarinumero807/80/2009arvonlisävero, tekijänoikeuksien hallinnointipalvelut, tekijänoikeuden haltijoita edustava järjestö Liiketoiminnasta arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitynyt osakeyhtiö X Oy harjoitti musiikkiteosten oikeuksien lisensointia säveltäjien ja sanoittajien puolesta esimerkiksi mainoksiin, elokuviin ja näyttämömusiikkiteoksiin. Musiikkiteosten tekijät olivat sopimuksin valtuuttaneet X Oy lisensoimaan teosten käyttöoikeuksia käyttäjille edellä mainittuihin tarkoituksiin. X Oy peri lisensoimiensa oikeuksien osalta kaikki käyttökorvaukset musiikin käyttäjätaholta ja tilitti sopimuksen edellyttämän osuuden kunkin teoksen tekijöille. Osassa tapauksia X Oy varmisti lisäksi ennakkoon, että tekijä hyväksyy teoksensa käytön kyseisessä yhteydessä. X Oy veloitti lisensointikorvauksen asiakkaalta ja tilitti korvauksen omalla osuudellaan vähennettynä edelleen tekijälle. Kun X Oy myönsi käyttäjille käyttöoikeuksia edustamiensa tekijänoikeuden haltijoiden teosten käyttöön, keräsi korvauksia tekijänoikeuden haltijoille […]
- [KVL:2012/31](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl2012-31/): Antopäivä16.5.2012DiaarinumeroA105/8210/2011arvonlisäverotus, äänitallennusta koskeva oikeus, tekijänoikeuden haltijoita edustava järjestö Yhtiö toimi äänityöntekijöiden välitystoimistona. Äänityöntekijöiden ääninäytteet olivat kuunneltavissa yhtiön Internet-sivuilla. Asiakas valitsi ääninäytteiden perusteella haluamansa äänen, jonka jälkeen valmistettiin asiakkaan tarpeiden mukainen äänitallenne. Yhtiö ei osallistunut äänitallenteen valmistamiseen, eikä yhtiölle syntynyt tekijänoikeuslain 46 §:n mukaista tuottajan oikeutta äänitallenteeseen. Äänitallenteen käytöstä tehtiin asiakkaan kanssa sopimus ja yhtiö valvoi äänitallenteen esitysoikeuksia. Yhtiö veloitti asiakkaalta äänitallenteen käytöstä korvauksen, joka jakautui äänityöntekijän palkkioon sekä yhtiön omaan palkkioon. Yhtiön oma palkkio muodostui Internet-sivujen ja ääninäytteiden ylläpidosta, yhteydenotosta äänityöntekijään ja käytännön järjestelyistä sopimisesta, äänitallenteiden ja käytettävien medioiden määrittelystä ja laskutuksesta. Yhtiö myös tilitti äänityöntekijän puolesta veloittamansa osuuden äänityöntekijälle. […]
- [KVL:2014/31](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl2014-31/): Antopäivä18.6.2014DiaarinumeroA23/8210/2014arvonlisävero, vastikkeeton luovutus, poikkeukset myynnin verollisuudesta, oman käytön vero, liiketoiminnan tarkoitus, kustannustoiminta Rekisteröity yleishyödyllinen yhdistys keräsi tarkoituksensa toteuttamiseksi varoja Poliisihallituksen myöntämällä rahankeräysluvalla. Sanoma- ja aikakausilehtien kustannustoimintaa harjoittava yhtiö oli sopinut yhdistyksen kanssa lahjoituksesta, jolla yhtiö luovutti yhdistykselle vuosittain tietyn euromäärän arvosta vapaana olevaa myymättä jäänyttä mainostilaa yhtiön kustantamissa kotimaisissa tiedotusvälineissä. Yhtiön mukaan luovutukset vahvistivat konsernin brändiä ja välittämällä julkaistavien ilmoitusten muodossa tietoa yleishyödyllisestä hankkeesta haluttiin lisäksi vahvistaa suhdetta asiakkaisiin. Yhtiön katsottiin luovuttavan mainostilaa yhdistykselle vastikkeetta. Kun otettiin huomioon mainosten julkaisutarkoitus, mainostilan luovuttaminen liittyi yhtiön arvonlisäverolliseen kustannustoimintaan ja luovutuksen oli katsottava tapahtuvan arvonlisäverolain 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla yhtiön liiketoimintaan kuuluvassa tarkoituksessa. […]
- [KVL:1999/38](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl1999-38/): Antopäivä15.3.1999Diaarinumero2654/80/98henkilökohtaisen tulon verotus, puhelinosuuskunnan osuustodistuksen hankintameno S:2.03.03.18.07 A oli hankkinut puhelinyhdistyksen osuustodistuksen 18.8.1987 maksamalla osuusmaksuna yhdistykselle 100 markkaa ja liittymismaksuna 4 600 markkaa. Yhdistys muutettiin 10.6.1998 osuuskunnaksi. Muutos tapahtui noudattaen lakia taloudellista toimintaa harjoittavan yhdistyksen muuttamisesta osuuskunnaksi (502/1989). Osuuskunnan osuusmaksun suuruudeksi vahvistettiin 2 300 markkaa. Puhelinyhdistyksen muuttuessa osuuskunnaksi osuuspääoma muodostui yhdistyksellä tuolloin olleesta osuuspääomasta ja liittymismaksupääomasta. Osuusmaksun ylittävät liittymismaksut siirrettiin liittymismaksupääomaan. A:n aikanaan maksamasta 4 600 markan liittymismaksusta liittymismaksupääomaan tuli 2 400 markkaa. Kirjaukset osuuskunnassa tehtiin vastaavasti. Osuusliittymät muuttuivat yleisliittymiksi 1.9.1998 lukien. Osuuskunnan osuustodistus ja yhtiön osuusliittymäsopimus erotettiin toisistaan. Osuusliittymäsopimusta ei voinut myydä eikä siirtää kolmannelle, eikä siitä ei saanut […]
- [KVL:1995/237](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl1995-237/): Antopäivä7.9.1995Diaarinumero1469/80/95tuloverotus, yleishyödyllinen yhteisö, urheiluseuran jäsenen tekemä työ, yleishyödyllisen yhteisön verovapaa tulo, ennakonpidätys työstä maksettavasta korvauksesta, arvonlisäverotus S:2.01.03.03S:2.20 Urheiluseura oli solminut ravitsemusliikkeen kanssa sopimuksen, jonka mukaan seuran jäsenet toimivat kolmena iltana viikossa järjestysmiehinä ravintolan tiloissa. Seura valitsi jäsenistään järjestysmiestyöhön osallistuvat henkilöt eikä ravintolan tiedossa ollut, kuka jäsen kulloinkin oli tehtävän suorittanut. Järjestysmiehiltä ei edellytetty erityistä ammattitaitoa, ainoastaan 18 vuoden ikää. Korvaus maksettiin suoraan seuralle, joka käytti sen seuran yleisiin urheilutoimintaa tukeviin kuluihin. Näissä oloissa korvausta oli pidettävä seuran eikä sen jäsenen tulona. Yhdistyksen saamaa korvausta ei hakemuksessa tarkoitetuissa olosuhteissa toiminnan laatu ja rajoitettu laajuus huomioon ottaen pidetty elinkeinotulona vaan yleishyödyllisen yhteisön verovapaana […]
- [KVL:1998/43](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl1998-43/): Antopäivä16.3.1998Diaarinumero5252/80/96arvonlisäverotus, yleishyödyllinen yhteisö, verovelvolliseksi hakeutuminen, liiketoiminta S:2.20.03.14 Yhdistyksen, jota pidetiin yleishyödyllisenä yhteisönä, tarkoitus oli toimia Suomen sanomalehtien julkaisijoiden sekä muuta viestintää harjoittavien yhteisöjen toimialajärjestönä. Yhdistyksen katsottiin harjoittavan liiketoiminnan muodossa julkaisutoimintaa, tiedotustoimintaa, koulutustoimintaa, tutkimustoimintaa ja jäsenmaksua vastaan tapahtuvaa jäsenpalvelutoimintaa. Yhdistys saattoi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi arvonlisäverolain 12 §:n osoittamalla tavalla kaikesta arvonlisäverolain 1 §:n mukaisesti liiketoiminnaksi katsotusta toiminnasta. Sensijaan se ei voinut hakeutua verovelvolliseksi vain osasta harjoittamastaan liiketoiminnasta.Ennakkoratkaisu ajalle 16.3.1998 – 31.12.1998. Arvonlisäverolaki_1_§Arvonlisäverolaki_12_§EI MUUTOSTA KHO 15.3.99 T 430 ATK
- [KVL:1996/299](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl1996-299/): Antopäivä18.11.1996Diaarinumero1459/80/96arvonlisävero, liiketoiminta, pienoisgolftoiminta, yleishyödyllinen yhteisö S:2.20 Yhdistys oli harjoittanut pienoisgolftoimintaa sisä- ja ulkotiloissa eräässä kaupungissa. Ulkoradalla oli järjestetty kilpailuja ja rata oli ollut auki yleisölle. Yhteisö keräsi varoja toimintansa rahoittamiseen kioskimyynnillä pelaamisen yhteydessä. Yhteisöä oli pidettävä tuloverolain 22 §:n mukaisena yleishyödyllisenä yhteisönä, jonka pelaamisen aikana saamat pelimaksut ja kioskitoiminnasta saamat tulot eivät olleet tuloverolain 23 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan sen elinkeinotuloa. Yhteisö ei näin ollen ollut velvollinen suorittamaan kioskimyynnistä arvonlisäveroa.Ennakkotieto ajalle 1.1.1996 – 31.12.1997. Arvonlisäverolaki_4_§TVL_22_§TVL_23_§_1_momTVL_23_§_3_mom_1_kohtaLAINVOIMAINEN
- [KVL:2000/137](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl2000-137/): Antopäivä20.12.2000Diaarinumero2765/80/2000arvonlisävero, verokanta, alennettu verokanta, tennisopetus S:2.20.10.02. Yhdistys järjesti ohjattua tennisliikuntaa ja pelitoimintaa sekä jäsenilleen että ulkopuolisille osallistujille. Toiminta koostui kerran tai useammin viikossa järjestettävistä 60 minuutin mittaisista liikuntajaksoista, joissa pelattiin ja harjoiteltiin ohjaajan opastuksella ja valvonnassa tennistä. Varsinaista opetustyyppistä ohjausta annettiin 60 minuutin pituisesta harjoitusjaksosta koko ryhmälle noin 15 minuuttia. Yksilöohjausta annettiin tilanteen vaatiessa. Suurin osa ajasta käytettiin itse harjoitusten toteuttamiseen annetun ohjauksen perusteella. Yhdistys antoi erityistaitoihin perustuvaa opetusta tennistä opetteleville asiakkaille. Opetuksella oli asiakkaiden kannalta oleellinen merkitys. Yhdistyksen suorittama palvelu oli muuta kuin arvonlisäverolain 39 ja 40 §:ssä määriteltyä koulutusta, ja yhdistyksen oli suoritettava veroa 22 prosenttia veron perusteesta. […]
- [KVL:1998/68](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl1998-68/): Antopäivä27.4.1998Diaarinumero994/80/98yhtiöveron hyvitys, taloudellisen yhdistyksen muuttaminen osuuskunnaksi, verovuoden veroylijäämä S:2.12.05 Taloudellisen yhdistyksen tilikausi oli kalenterivuosi. Taloudellinen yhdistys aiottiin muuttaa osuuskunnaksi ja osuuskunta merkitä kaupparekisteriin kesken tilikauden. Sääntöjen mukaan osuuskunnalle kertyneet osuusmaksut muodostivat osuuspääoman, jolle voitiin maksaa korkoa. Yhdistys tai siitä muodostuva osuuskunta aikoi muutosvuonna myydä osakkeita. Osuuskunnalle muodostui verotettavaa tuloa. Osuuskunnan verovuoden veroylijäämää laskettaessa otettiin huomioon myös yhdistyksen osakekaupoista saamat tulot.Verovuosi 1998. TVL 24 § 1 mom 6 kohtaL yhtiöveron hyvityksestä 1 § 1 momL yhtiöveron hyvityksestä 1 § 2 momL yhtiöveron hyvityksestä 8§LAINVOIMAINEN
- [KVL:1998/81](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl1998-81/): Antopäivä18.5.1998Diaarinumero3284/80/97toimintamuodon muutos, taloudellinen yhdistys osakeyhtiöksi, yhdistyksen jäsenen jäsenkirjan vaihtuminen osakeyhtiön osakkeeksi S:2.04.13.04.05 Kaupparekisteriin merkityn taloudellisen yhdistyksen jäsenet perustivat osakeyhtiön, jonka osakkeet yhdistyksen jäsenet merkitsivät jäsenkirjojen mukaisessa suhteessa. Yksi jäsenkirja, jolla oli yksi ääni, oikeutti siten merkitsemään yhden osakkeen, jolla oli yksi ääni. Yhdistyksen harjoittamaan toimintaan liittyvät varat ja velat siirtyivät samoista arvoista yhdistyksen toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle. Yhdistyksen muodonmuutoksesta tehtiin ilmoitus rekisteriviranomaiselle. Katsottiin että taloudellinen yhdistys ei purkautunut verotuksessa, vaan siihen voitiin soveltaa toimintamuodon muutosta koskevia säännöksiä. Kun yhdistys muutettiin tällä tavoin osakeyhtiöksi, tuloverolain luovutusvoiton veronalaisuutta koskevat säännökset eivät tulleet sovellettaviksi jäsenen verotuksessa osakeyhtiötä rekisteröitäessä.Verovuosi 1998 ja verovuosi 1999. ElinkVL_51_c_§TVL_24_§_1_mom_6_kohtaTVL_24_§_4_momTVL_29_§_1_momTVL_45_§_1_momLAINVOIMAINEN
- [KVL:2005/32](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl2005-32/): Antopäivä11.5.2005Diaarinumero260/80/2005arvonlisävero, verovelvollisuus, yleishyödyllinen yhteisö, urheilutilan käyttöoikeuden luovutus, golfyhdistys, jäsen- ja liittymismaksu Yhdistyksen tarkoituksena oli tarjota jäsenilleen golfpelin harrastamiseen tarvittavat alueet ja tilat sekä muut mahdollisuudet. Yhdistys tarjosi jäsenilleen golfiin liittyviä harrastus-, kilpailu- ja muita vastaavia tilaisuuksia. Yhdistys tarjosi peli- ja kilpailumahdollisuuksia myös ulkopuolisille. Yhdistys peri jäseniltään vuosittain jäsenmaksun ja vuosimaksun. Jäseniltä perittiin lisäksi heidän liittyessä yhdistyksen jäseniksi liittymismaksu. Yhdistystä ei pidetty tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä, koska sen jäsenyys edellytti golfkentän omistavan osakeyhtiön osakkuutta tai osakkeen hallintaa. Yhdistyksen harjoittama pelioikeuksien luovuttaminen jäsenilleen ja muille kentän käyttäjille tapahtui, ottaen huomioon toiminnan laajuus, siitä saadut tulot ja kilpailutilanne, arvonlisäverolain 1 §:ssä […]
- [KVL:1993/318](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl1993-318/): Antopäivä18.11.1993Diaarinumero10212/11/98/93kokonaan tai osittain verovapaat yhteisöt, yhteisön yleishyödyllisyys, yhteisön liiketulo, vaalikampanja, varainhankinta S:2.01.03.03 S:2.01.03.03.01 S:2.03.03.03.02 Yhdistys A oli rekisteröity meneillään olevaa presidentin vaalikampanjaa varten ja yhdistyksen tarkoituksena oli tukea presidenttiehdokas X:n vaalikampanjaa erilaisin varainkeräystavoin. Yhdistyksen katsottiin olevan yleishyödyllinen yhteisö, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. A:n elinkeinotuloksi katsottiin taulujen, ehdokas X:n kirjojen ja yhdistyksen järjestämien seminaarien sekä ilmaisjakelulehden tuottama tulo. Seminaarit eivät olleet vaalitilaisuuksia, vaan korvausta vastaan kaikille avoimia koulutustilaisuuksia. Ilmaisjakelulehden sisältö oli koottu em. seminaarien aiheista. Yhdistys A myi ilmaisjakelulehteen ilmoitustilaa. Yhdistys A:n elinkeinotoimintana ei pidetty ehdokas X -rintamerkkien myyntitoimintaa, lahjoituksina vastaanotettujen tavaroiden huutokaupasta saatua tuloa, yhdistyksen jäsenmaksutuloja eikä rahankeräyksellä […]
- [KVL:2021/36](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl2021-36/): Antopäivä15.10.2021DiaarinumeroVH/1367/02.05.04/2021Arvonlisävero, Arvonlisäverodirektiivin 146 artiklan 1 kohdan c alakohdan suora sovellettavuus Yhdistys harjoitti avustustoimintaa. Yhdistys osti ulkomaalaiselta myyjältä, joka ei ollut rekisteröitynyt Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi välttämättömyystarvikkeita kuten elintarvikkeita, vaatteita, peitteitä ja lääkkeitä. Tavarat toimitettiin myyjän Suomessa olevasta varastosta ostajan Suomessa olevaan varastoon jaettavaksi myöhemmin puutteenalaisille ja katastrofin uhreille Suomessa tai toisessa EU-maassa. Yhdistyksen oli suoritettava tavaroiden ostosta arvonlisäveroa AVL 9 §:n 1 momentin perusteella. Arvonlisäveroa ei ollut kuitenkaan suoritettava silloin, kun kyse oli covid-19-epidemiasta johtuvan tartunnan ehkäisemiseen, testaamiseen ja hoitoon välittömästi liittyvistä tavaroista, jotka käytettiin AVL 38 c §:n 2 momentissa säädettyyn tarkoitukseen. Yhdistys osti välttämättömyystarvikkeita ulkomaalaiselta myyjältä, joka ei ollut rekisteröitynyt […]
- [KVL:1994/181](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl1994-181/): Antopäivä13.6.1994Diaarinumero1668/80/94arvonlisävero, verovelvollisuus, tavaroiden ja palvelujen myynti, välitystoiminta, veron peruste, metsänhoitoyhdistys, metsänhoitomaksu, metsänparannusvarat S:2.20.01.01.05 S:2.20.01.05 S:2.20.08.01 S:2.20.12.01.06 Yleishyödyllisenä yhteisönä pidettävän metsänhoitoyhdistyksen ei ollut suoritettava arvonlisäveroa metsätalouden yleisenä edistystoimintana pidettävästä metsänomistajille ilman eri korvausta annetuista koulutus-, neuvonta- ja suunnittelupalveluista, joista aiheutuneet kustannukset katettiin kokonaan metsänhoitomaksuilla. Yhdistys harjoitti myös erilaisten tavaroiden kuten metsäpuiden taimien, siementen, lannoitteiden, torjunta-aineiden ja työvälineiden välitystoimintaa sekä erilaisten metsänhoitoon, perusparannustyöhön ja puunkorjuuseen kohdistuvien suunnittelu-, urakointi-, valvonta- ynnä muiden sellaisten palvelujen myynti- ja välitystoimintaa. Osa toiminnasta tapahtui kustannusvastuuperiaatteella. Osa kustannuksista rahoitettiin osittain metsänhoitomaksuilla tai metsänparannusvaroilla ja osittain metsänomistajilta perityillä toimitusmaksuilla. Yhdistyksen oli suoritettava arvonlisäveroa mainitusta, yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoimintana pidettävästä toiminnastaan. […]
- [KVL:1996/135](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl1996-135/): Antopäivä20.5.1996Diaarinumero1199/80/96arvonlisäverotus, yleishyödyllinen yhteisö, veron peruste, avustus, tuki, majoitus- ja ravintolatoiminta, tuettu lomatoiminta S:2.20 Yhdistys oli yleishyödyllinen yhteisö, joka ylläpiti kaikille avointa lomakylää. Yhdistys oli arvonlisäverovelvollinen harjoittamastaan majoitus- ja ravintolatoiminnasta. Yhdistys järjesti myös tuettua lomatoimintaa, jota varten se sai valtioneuvoston myöntämää, Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta maksettavaa toiminta-avustusta. Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettävistä avustuksista annetun valtioneuvoston päätöksen (177/93) 10 §:n 1 momentin mukaan lomatoiminnan avustamiseen myönnettävää yleistukea saatiin käyttää asiakkaalle myönnettyyn lomanvieton välittömään tukeen ja muihin asiakkaalle aiheutuviin välittömiin kustannuksiin sekä lomatoiminnan järjestämisestä aiheutuviin menoihin avustuspäätöksessä mainitussa määrin. Päätöksen 10 §:n 2 momentin mukaan lomanvieton välittömällä tuella tarkoitettiin yksityiselle henkilölle joko rahana tai maksualennuksena myönnettyä lomatukea. […]
- [KVL:2012/73](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl2012-73/): Antopäivä12.12.2012DiaarinumeroD:A87/8210/2012arvonlisävero, yleishyödyllinen yhdistys, arvonlisäverollinen liiketoiminta, edunvalvonta, jäsenmaksut A ry toimi jäsenyritystensä hyväksi harjoittamalla yleistä elinkeino- ja työvoimapoliittista edunvalvontaa. Lisäksi yhdistys tuotti jäsenilleen erilaisia jäsenkohtaisia palveluja kuten jäsenkohtaista neuvontaa työehtosopimusten ja TES-palkkausjärjestelmien soveltamisessa, työlainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä sekä verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Jäsenmaksun maksaminen oikeutti jäsenet käyttämään yhdistyksen tarjoamia palveluja. Kaikki jäsenet eivät käyttäneet näitä palveluja, ja eri jäsenten käyttämät palvelut erosivat toisistaan. Yhdistyksen tulot muodostuivat pääasiassa jäsenmaksuista. Lisäksi yhdistys sai tuloja seminaarimaksuista sekä tytäryhtiöille myydyistä palveluista. Yhdistyksen jäsenmaksua vastaan tarjoamia palveluja tuli tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Yhdistyksen pääosin jäsenmaksuista muodostuvat tulot käytettiin jäsenille tarkoitettujen palvelujen tuottamiseen. Yhdistyksen toiminnan luonteen vuoksi jäsenten maksamaa jäsenmaksua […]
- [KVL:1994/103](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl1994-103/): Antopäivä25.4.1994Diaarinumero1255/80/94arvonlisävero, yhdistys, urheilutila, golf, vastike S:2.20.01.01.05 S:2.20.08.01 Golf-toimintaa harjoittava yhdistys luovutti pelioikeuksia varsinaisille jäsenilleen ja nuorisojäsenilleen. Vuokravuosijäsenet rekisteröitiin pelaajiksi rekisteröintimaksua vastaan ja vierailijoille myytiin pelivuoroja green fee -maksuja vastaan. Varsinainen jäsenyys edellytti yhdistyksen rinnalla toimivan osakeyhtiön osakkuutta. Yhdistys veloitti varsinaisilta jäseniltään ja nuorisojäseniltään vuosimaksun lisäksi niin sanotun rahoitusmaksun, jonka se tilitti osakeyhtiölle käytettäväksi osakeyhtiön lainanhoitokuluihin. Kysymys oli urheilutilan käyttöoikeuden tilapäisluonteisesta luovuttamisesta liiketoiminnan muodossa myös siltä osin, kun pelioikeus luovutettiin jäsenelle. Rahoitusmaksua oli pidettävä osana urheilutilan käyttöoikeuden tilapäisluonteisesta luovuttamisesta veloitettua vastiketta. Yhdistyksen oli suoritettava arvonlisäveroa harjoittamastaan palvelun myynnistä. Myynnistä suoritettava vero oli edellä mainittujen maksujen osalta 12 prosenttia veron perusteesta.Ennakkotieto ajalle […]
- [KVL:2013/7](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl2013-7/): Antopäivä30.1.2013DiaarinumeroA89/8210/2012arvonlisävero, yleishyödyllinen yhdistys, arvonlisäverollinen liiketoiminta, edunvalvonta, jäsenmaksu, hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi Rekisteröidyn yhdistyksen tarkoituksena oli mm. edistää toimialan hyviä menettelytapoja, edistää jäsentoimistojen ammattitaitoa ja -tietoa sekä huolehtia jäsenten yhteisistä ammattieduista. Jäsenet saivat jäsenmaksua vastaan yhdistyksen suorittamia palveluja, joita olivat muun muassa asiakasesite, jäsenten markkinointi ja imagon rakentaminen, somistustarvikkeet, yhdistyksen internetsivut, jäsenten yhteisilmoitukset puhelinluettelossa sekä jäsentutkimuksen avulla saatu tieto alan kehityksestä. Jäsenet saivat jäsenmaksua vastaan myös ajankohtaista tietoa toimialalta, jäsenlehden, uutiskirjeet sekä jäsenille ilman erillistä vastiketta jaettavan X -lehden. Yhdistys tarjosi jäsentoimistoille yleistä edunvalvontaa mm. osallistumalla kehittämishankkeisiin ja antamalla lausuntoja. Lisäksi yhdistys oli luonut alan yleiset sopimusehdot ja toimialastandardin käytännössä koko toimialalle. Vuotuinen […]
- [KVL:2001/22](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl2001-22/): Antopäivä28.2.2001Diaarinumero2493/80/2000arvonlisävero, kiinteistön käyttöoikeuden luovutus, pysäköintitoiminta, pysäköintipaikkojen luovuttaminen Kiinteistöosakeyhtiö omisti toimistorakennuksen. Kiinteistöyhtiön omalla tontilla ei ollut autopaikkoja vaan autopaikat oli osoitettu saman korttelin toiselle tontille rakennetusta autopaikoitusrakennuksesta, jonka omisti toinen keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö. Autopaikkojen sijoituksesta oli tehty tonttien omistajayhtiöiden välinen rasitesopimus. Toimistorakennuksen omistava kiinteistöosakeyhtiö omisti autopaikoitusrakennuksen omistavasta kiinteistöosakeyhtiöstä 135 osaketta, jotka oikeuttivat hallitsemaan 135 autopaikkaa autopaikoitusrakennuksessa yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Toimistorakennuksen omistavan kiinteistöosakeyhtiön huoneistoselitelmän mukaan huoneistojen hallintaan liittyi edellä mainittujen ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeen omistajana hallinnoimien 135 autopaikan hallintaoikeus. Autopaikkojen hallintaoikeus oli toimistorakennuksen omistavan kiinteistöosakeyhtiön huoneistoluettelossa osoitettu toimistohuoneille. Toimistorakennuksen omistavan kiinteistöosakeyhtiön koko osakekannan omisti eräs yhdistys. Kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden omistuksen perusteella yhdistys hallitsi myös 135 autopaikkaa. […]
- [KVL:1999/77](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl1999-77/): Antopäivä31.5.1999Diaarinumero397/80/99toimintamuodon muutos taloudellisestayhdistyksestä osuuskunnaksi jaedelleen osakeyhtiöksi, veroylijäämien huomioon ottaminen toimintamuodon muutostilanteessa S:2.04.13.04.05 Taloudellinen yhdistys omisti osakeyhtiön osakekannan kokonaan. Yhdistys muutettiin ensin osuuskunnaksi ja osuuskunta edelleen osakeyhtiöksi siten, että toimintamuodon muutoksissa aikaisemmin harjoitettuun toimintaan liittyvät varat ja velat siirtyivät kirjanpidossa samoista arvoista vastaanottavalle taholle. Yritysten identtisyys säilyi näissä muodonmuutoksissa. Taloudellisen yhdistyksen seitsemästä jäsenestä vain kolme tuli osuuskunnan jäseneksi ja osakeyhtiön osakkaaksi. Muut neljä jäsentä erosivat yhdistyksestä ennen toimintamuodon muutosten toteuttamista. Osuuksien ja myöhemmin osakkeiden omistussuhteeksi tuli jäsenmaksujen maksusuhde. Toimintamuodon muutoksissa yhdistys tai osuuskunta ei verotuksessa purkautunut. Veroylijäämien käyttöoikeus säilyi, vaikka taloudellisen yhdistyksen jäsenistä yli puolet vaihtui, koska yhdistyksen jäsenet eivät omista […]
- [KVL:2009/79](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl2009-79/): Antopäivä16.12.2009DiaarinumeroA21/8210/2009arvonlisävero, yleishyödyllinen yhdistys, arvonlisäverollinen liiketoiminta, edunvalvonta, hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi, vähennysoikeus X ry oli valtakunnallinen alallaan toimivien yhteisöjen, säätiöiden ja elinkeinonharjoittajien yhdistys, jonka tarkoituksena oli parantaa ja kehittää alansa ja jäsentensä yleisiä toimintaedellytyksiä. X ry piti yhteyttä valtiovaltaan ja viranomaisiin valvoen toimialansa etuja ja osallistui alaa koskevan lainsäädännön ja viranomaismääräysten valmisteluun. Yhdistys teki yhteistyötä elinkeinoelämän järjestöjen ja muiden etujärjestöjen kanssa ja muun ohessa toimi eri ministeriöiden alaisuudessa toimivissa asiantuntijaryhmissä. Yhdistys myös edisti alan tiedottamista ja koulutusta. Jäsenpalvelut koostuivat muun muassa lehdistö-, sesonki- ja jäsentiedotteiden julkaisemisesta, joista aiheutuvat kustannukset katettiin jäsenmaksuilla. Lisäksi yhdistys toimitti alansa vuosijulkaisuja, oppaita ja selvityksiä, joiden kustannukset katettiin jäsenmaksuilla […]
- [KVL:1997/187](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/kvl1997-187/): Antopäivä29.9.1997Diaarinumero2860/80/97arvonlisävero, verovelvollisuus, elinkeinotulo tuloverotuksessa, yleishyödyllinen yhteisö, yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttaminen, kansainvälinen kokous S:2.01.03.03.02S:2.20 X ry:n tarkoituksena on edistää X-sairauden tieteellistä ja käytännöllistä kehitystä sekä valvoa X-sairautta sairastavien potilaiden etuja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys saattoi sääntöjensä mukaan järjestää mm. kokouksia sekä luento- ja esitelmätilaisuuksia. Yhdistystä oli pidetty yleishyödyllisenä yhteisönä ja sen jäsenilleen järjestämää koulutusta ei ollut pidetty sen elinkeinotulona. Yhdistys järjesti kerran 5 vuodessa X-sairauksien pohjoismaisen kokouksen. Kokouksesta tiedotettiin yhdistyksen ja vastaavien pohjoismaisten yhdistysten jäsenille. Kokoukseen arvioitiin osallistuvan n. 450 osanottajaa, joista puolet tulisi olemaan X ry:n jäseniä ja loput pohjoismaisten X-yhdistysten jäseniä. X ry:llä ei ollut omaa henkilökuntaa, joten kokouksen järjestämistä varten […]
- [Keskusverolautakunnan ratkaisuja](https://yhdistyslex.fi/oikeuskaytanto/kvl/): Keskusverolautakunta on Verohallinnon yhteydessä toimiva elin, joka antaa ennakkoratkaisuja tuloverotusta ja arvonlisäverotusta koskevissa asioissa. Keskusverolautakunta käsittelee ennakkoratkaisupyyntöjä, jotka ovat merkittäviä verotuskäytännön yhtenäisyyden kannalta. Lautakunnan ratkaisut ohjaavat verotuskäytäntöä. Tältä sivulta löydät Keskusverolautakunnan yhdistyksiä ja muita yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevia ratkaisuja. Arvonlisäverotus Muita ratkaisuja KVL:2021/36Arvonlisävero, Arvonlisäverodirektiivin 146 artiklan 1 kohdan c alakohdan suora sovellettavuus KVL:2014/31arvonlisävero, vastikkeeton luovutus, poikkeukset myynnin verollisuudesta, oman käytön vero, liiketoiminnan tarkoitus, kustannustoiminta KVL:2013/7arvonlisävero, yleishyödyllinen yhdistys, arvonlisäverollinen liiketoiminta, edunvalvonta, jäsenmaksu, hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi KVL:2012/73arvonlisävero, yleishyödyllinen yhdistys, arvonlisäverollinen liiketoiminta, edunvalvonta, jäsenmaksut KVL:2012/31arvonlisäverotus, äänitallennusta koskeva oikeus, tekijänoikeuden haltijoita edustava järjestö KVL:2010/23arvonlisävero, yleishyödyllinen yhdistys, arvonlisäverollinen liiketoiminta, edunvalvonta, jäsenmaksut KVL:2009/79arvonlisävero, yleishyödyllinen yhdistys, arvonlisäverollinen liiketoiminta, edunvalvonta, […]
- [Tapahtumat](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/tapahtumat/): Yhdistys voi järjestää erilaisia tapahtumia jäsenistölleen tai yleisölle. Tapahtumaan voi olla osallistumis- tai pääsymaksu. Usein tällainen osallistumismaksu on voitu laskea omakustannushintaan siten, että tapahtumalla ei tehdä ylijäämää. Yhdistys kuitenkin saa tehdä tapahtumalla ylijäämää. Tapahtumat ovat yleisiä kokouksia, yleisötilaisuuksia tai yksityisiä tilaisuuksia. Yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden järjestämisessä on noudatettava kokoontumislakia. Yleinen kokous on mielenosoitus tai muu vastaava tilaisuus, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. Jos mielenosoitus on tarkoitettu ainoastaan yksittäisten henkilöiden mielipiteen ilmaisemista varten, ei kyseessä ole yleinen kokous. Järjestäjän on tehtävä ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta suullisesti tai kirjallisesti ilmoitus kokouspaikan poliisille vähintään […]
- [Lahjoitukset ja perinnöt](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/lahjoitukset-ja-perinnot/): Lahjoitukset (lahjakirjat) Monet yhdistykset ottavat vastaan lahjoituksia ja perintöjä. Silloin, kun lahjoitusten vastaanottamiseen ei liity vetoamista yleisöön, ei lahjoitusten vastaanottaminen edellytä rahankeräyslupaa. Yksityishenkilö, yritys tai muu yhteisö voi siis lahjoittaa yhdistykselle rahaa, vaikka yhdistyksellä ei olisi rahankeräyslupaa. Yhdistys ei kuitenkaan voi pyytää lahjoituksia ilman rahankeräyslupaa. Yhdistys voi kuitenkin pyynnöstä neuvoa lahjoittamista suunnittelevaa ihmistä siinä, miten lahjoitus teknisesti toteutetaan (esimerkiksi kertomalla yhdistyksen tilinumerona). Olennaista on, että yhdistys ei yritä saada lahjoituksia itselleen, vaan vain pyynnöstä neuvoo lahjoituksen teknisessä toteutuksessa. Lahjoituksesta yhdistykselle ei ole pakko tehdä lahjakirjaa, ellei lahjoituksen kohteena ole kiinteistö. Jos lahjoittaja haluaa kohdistaa lahjoituksen tiettyä tarkoitusta varten tai merkittävä […]
- [Tuotteiden myynti](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/tuotteiden-myynti/): Tuotteiden myynti Tuotteiden myynti on suosittu varainhankinnan muoto. Esimerkiksi monet vanhempainyhdistykset ja koulujen kannatus- ja tukiyhdistykset myyvät käyttötavaroita ja elintarvikkeita lyhytkestoisten kampanjoiden aikana. Tuotteita voidaan myydä esimerkiksi myyjäisissä, tapahtumissa tai verkkokaupassa. Tuotteiden myynnistä ei lähtökohtaisesti tarvitse tehdä ilmoitusta. Yleisen poikkeuksen tähän muodostaa kuitenkin elintarvikkeiden myynti, josta tarkemmin jäljempänä. Pienimuotoinen tuotteiden myynti on yleishyödyllisille yhdistyksille verovapaata. Jos tuotteiden myynti on merkittävää, voi toiminta olla veronalaista. Alkoholin osalta on syytä huomata, että alkoholijuomien myynti on luvanvaraista, ja yli 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien alkoholijuomien myynti edellyttää lupaa. Anniskelulupa voidaan myöntää myös yhdistykselle hakemuksesta alkoholilain edellytysten täyttyessä. Esimerkiksi jotkin opiskelijayhdistykset ylläpitävät osana toimintaansa luvallista […]
- [Palvelujen myynti](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/palvelujen-myynti/): Yhdistys voi myydä yleisölle myös palveluita. Tällaisessa toiminnassa on kyse tavallisesti kyse siitä, että yhdistyksen vapaaehtoiset antavat toimeksiantajalle työpanoksensa, josta toimeksiantaja maksaa yhdistykselle korvauksen. Palvelu voi olla myös luonteeltaan sellainen, että se edellyttää erityisosaamista (esimerkiksi jotkin opiskelijayhdistykset myyvät jäsentensä osaamista palveluna). Tällöin yhdistyksen johdon ja palvelun tuottamiseen osallistuvien on tärkeää ymmärtää asiaan mahdollisesti liittyvää lainsäädäntöä. Palvelujen myynnistä kannattaa tehdä kirjallinen sopimus, jos palvelu ei ole vähäinen. Sopimuksessa on hyvä sopia ainakin seuraavista asioista: Jos toimeksiantaja on julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettu hankintayksikkö, kuten valtio, hyvinvointialue, kunta, kuntayhtymä, on yhdistyksen johdon hyvä ymmärtää hankintalainsäädäntöä. 11.4.2025, Toimitus
- [Avustukset](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/avustukset/): Avustus on ulkopuolisen tahon vastikkeeton tuki yhdistyksen toimintaan. Avustuksia myöntävät esimerkiksi kunnat sekä erilaiset säätiöt ja rahastot. Myös osa ministeriöistä myöntää avustuksia hallinnonalallaan toimiville yhdistyksille. Verkossa on erilaisia sivustoja, jotka kokoavat tietoja meneillään haettavissa olevista avustuksista. Avustuksia pitää tavallisesti hakea. Yhdistyksen pitää yleensä toimittaa hakua varten ainakin hakemuskirje ja viimeisin vahvistettu tilinpäätös ja toimintakertomus. Toimitettavat tiedot vaihtelevat haun mukaan. Hakemuksen ja sen liitteiden on tärkeää olla huolellisesti laadittuja. Huolellisesti laaditut asiakirjat lisäävät yhdistyksen uskottavuutta avustuksen myöntäjän silmissä ja siten voivat vaikuttaa myös myönnettävän avustuksen määrään. Avustuksen myöntäjä voi asettaa avustukselle ehtoja, joita yhdistyksen on noudatettava. Tyypillisesti avustuksen saajalla on selvitysvelvollisuus […]
- [Yritysyhteistyöt (sponsorointi ja jäsenedut)](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/yritysyhteistyot-sponsorointi-ja-jasenedut/): Yleistyvä yhdistyksien rahoitusmuoto on erilaiset yritysyhteistyöt. Yritysyhteistyöllä viitataan tavallisesti sponsorointiin tai jäsenetuihin. Usein yritykset odottavat yritysyhteistyöstä vastineeksi näkyvyyttä esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla tai jossain tapahtumassa. Usein myös lehtien mainosmyynnistä ja palveluiden myynnistä puhutaan yritysyhteistyönä. Yritysyhteistyössä on olennaista, että se on sidoksissa jollain tavalla yhdistyksen varsinaiseen toimintaan. Sponsoroinnista kannattaa sopia kirjallisesti, jos sponsorointi ei ole vähäistä. Jos yhdistyksellä on useita samanlaisia sponsoreita, kannattaa yhdistyksen ylläpitää sopimuspohjaa, jotta sopimuksien ehdot olisivat samankaltaisia. Yhdistys voi itse valita, kenet se hyväksyy sponsoriksi, ja valintaa ei tarvitse perustella. 15.4.2025, Toimitus
- [Sijoitustoiminta (rahoitustuotot)](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/sijoitustoiminta-rahoitustuotot/): Jos yhdistyksellä on sellaista pääomaa, jota se ei tarvitse juoksevan toiminnan hoitamiseen, voi tällöin tulla kyseeseen sijoitustoiminta. Lainsäädäntö ei rajoita yhdistyksen sijoitustoimintaa esimerkiksi yksityisiin yrityksiin verrattuna, jos yhdistyksen säännöt mahdollistavat sijoitustoiminnan. Yhdistys voi siis lainsäädännön puitteissa käydä kauppaa laajasti erilaisilla rahasto-osuuksilla, arvopapereilla ja johdannaisilla. Tavanomainen varojen sijoitustoiminta kuuluu yleensä hallituksen toimivaltaan. Tämä perustuu yhdistyksen sääntöihin ja yhdistyslain säännökseen, jonka mukaan hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen varainhoito on luotettavasti järjestetty. Hallituksen päätettäväksi ei kuitenkaan voida siirtää yhdistystä koskevia merkittäviä asioita. Sijoittamista koskeva päätöksenteko kuuluu jäsenten päätäntävaltaan siis erityisesti silloin, kun se on yhdistyksen muuhun toimintaan nähden poikkeuksellinen tai kun sillä […]
- [Työsuhde ja työsopimus](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/tyosuhde-ja-tyosopimus/): Yhdistys voi halutessaan ottaa työsuhteisia työntekijöitä. Työsuhteessa henkilö sitoutuu tekemään työnantajalle työtä henkilökohtaisesti työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta korvausta vastaan. Työntekijöiden käyttämisessä on paljon vaihtelua yhdistyksittäin. Valtaosassa yhdistyksistä toiminta perustuu pelkästään vapaaehtoistoimintaan siinä missä joissain yhdistyksissä jopa koko toiminta voi perustua työsuhteisiin työntekijöihin. Väliin jää merkittävä määrä yhdistyksiä, jotka hyödyntävät työ- ja toimeksiantosuhteita toiminnassaan. Vapaaehtoiset eivät ole työsuhteessa yhdistykseen, sillä työsuhteen syntyminen edellyttää, että työstä maksetaan palkkaa tai muuta vastiketta. Jos yhdistyksellä on työntekijöitä, tulee sen noudattaa työlainsäädäntöä. Työlainsäädäntö on pääosin pakottavaa oikeutta, mikä tarkoittaa, että yhdistys ei voi sopia työntekijän kanssa, että lainsäädäntöä tai jotain tiettyä […]
- [Tulorekisteri ja työnantajarekisteri](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/tulorekisteri-ja-tyonantajarekisteri/): Tulorekisteri Yhdistyksen tulee ilmoittaa maksamansa palkat ja muut suoritukset tulorekisteriin. Myös vähäiset suoritukset ja muut suoritukset (esim. työkorvaus) tulee määrästä riippumatta ilmoittaa tulorekisteriin. Vaikka yhdistyksen ja työntekijän välillä ei olisi työsuhdetta, tulee suoritus ilmoittaa tulorekisteriin. Ilmoittaminen koskee siis myös erilaisia palkkioita. Ilmoitus suorituksista tulee yleensä tehdä viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Jos rekisteröidyn yhdistyksen maksama suoritus on enintään 200 euroa (tasan 200 euroa tai vähemmän), riittää, että ilmoitus tehdään viimeistään maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. Kaikki annetut luontoisedut ja muut veronalaiset suoritukset, tulee myös ilmoittaa tulorekisteriin. Erilaisista kilpailuista, arvonnoista tai tapahtumista saadut veronalaiset palkinnot tulee myös ilmoittaa tulorekisteriin. Jos palkinto […]
- [Kirjanpito ja muu tilinpito](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/kirjanpito-ja-muu-tilinpito/): Yhdistys on kirjanpitovelvollinen eli sen on pidettävä menoista ja kuluista kirjaa lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kirjanpito laaditaan yhdistyksen jäseniä, viranomaisia ja mahdollisten avustusten antajia varten. Kirjanpito on myös hallitukselle tärkeä työkalu yhdistyksen talouden seurantaan. Kirjanpito jaetaan tilikausiin. Tilikauden pituus on 12 kuukautta, mutta se voi hetkellisesti olla tätä lyhyempi tai pidempi silloin, kun toiminta aloitetaan tai lopetetaan tai tilikauden alkamisaikaa muutetaan. Tyypillisesti yhdistyksen tilikausi on 1.1.-31.12. eli kalenterivuosi. Yhdistyksen hallituksen vastuulle kuuluu huolehtia, että yhdistyksen kirjanpito on toteutettu lainmukaisesti. Tämän velvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata rikosoikeudellinen rangaistus. Kirjanpito tehdään kirjanpitolain edellyttämällä tavalla kaksinkertaisena kirjanpitona. Yhdistys voi kuitenkin päättää pitää yksinkertaista tilinpitoa, jos  […]
- [Talousarvio ja taloussuunnittelu](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/talousarvio-ja-taloussuunnittelu/): Talousarvio on nimensä mukaisesti arvio tulevan tilikauden tuloista ja menoista. Yhdistyksen ei ole pakko laatia talousarviota. Ylivoimaisesti suurimmassa osassa yhdistyksistä talousarvio kuitenkin laaditaan. Tällöin sääntöihin voidaan ottaa määräys, jonka mukaan yhdistyksessä on laadittava talousarvio. Talousarvio voidaan myös vapaaehtoisesti laatia, vaikka säännöissä ei mainittaisi sitä. Talousarvio on yhdistyksen rahamääräinen toimintasuunnitelma, joka ohjaa yhdistyksen operatiivista toimintaa eli käytännössä toimii hallituksen ohjenuorana. Talousarvion hyväksyttäminen yhdistyksen tai valtuutettujen kokouksessa tai liittoäänestyksessä on myös hyvä keino osallistaa yhdistyksen jäseniä taloussuunnitteluun ja tehdä yhdistyksen taloushallinnosta läpinäkyvämpää. Yhdistyksen jäsenille ja hallitukselle talousarvio toimii myös tarkkailun välineenä, jonka avulla voidaan verrata suunnitelmia toteumaan. Vastuu talousarvion valmistelusta kuuluu hallitukselle. […]
- [Ylin päätösvalta yhdistyksessä – päätöksenteon muodot](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/ylin-paatosvalta-yhdistyksessa-paatoksenteon-muodot/): Ylin päätösvalta yhdistyksessä kuuluu lähtökohtaisesti sen suorille jäsenille, jotka käyttävät päätösvaltaa lähtökohtaisesti yhdistyksen kokouksessa. Päätösvalta voidaan kuitenkin yhdistyksen säännöissä siirtää yhdistyksen valtuutetuille tai liittoäänestykselle. Liittoäänestyksessä päätösvaltaa käyttävät yhdistyksessä sekä siihen suoraan tai välillisesti kuuluvissa yhdistyksissä jäseninä olevat yksityiset henkilöt.  Jos säännöissä ei mainita, että päätösvalta kuuluisi valtuutetuille tai liittoäänestykselle, päätösvalta kuuluu yhdistyksen suorille jäsenille. Päätösvalta voidaan säännöissä myös jakaa näistä kahden tai kolmen kesken.  Päätösvallan siirtäminen yhdistyksen valtuutetuille on tarkoituksenmukaista lähinnä silloin, kun yhdistyksellä on merkittävä määrä jäseniä tai yhdistyksen kokous olisi muista käytännön syistä hankala järjestää. Liittoäänestys on tavallinen sellaisissa yhdistyksissä, joilla on muita yhdistyksiä jäseninä. Päätösvallan ulkopuolelle jää […]
- [Yhdistyksen varainhankinta ja rahoitus](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/yhdistyksen-varainhankinta-ja-rahoitus/): Yhdistystoiminta perustuu usein ennen kaikkea jäsentensä vapaaehtoistoimintaan. Kuitenkin toiminta edellyttää käytännössä aina varoja ja siten varainhankintaa. Varainhankintaan on useita tapoja, joista yleisin on jäsenmaksu, jota lähes kaikki yhdistykset perivät jäseniltään. Varainhankinnan perinteisiä vastikkeettomia muotoja ovat rahankeräys arpajaiset ja avustukset. Yhdistys voi myös tarjota palveluita tai tuotteita vastikkeellisesti eli hankkia varoja elinkeino- tai ansiotoiminnalla, jos siitä on määrätty sen säännöissä tai se muutoin välittömästi liittyy yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen tai toiminta on taloudellisesti vähäarvoista. Jos yhdistyksellä on varallisuutta,  Varainhankinnassa, kuten kaikessa yhdistyksen toiminnassa, on tärkeää olla selvillä lainsäädännön toiminnalle asettamista velvoitteista sekä mahdollisesta verovelvollisuudesta. Yhdistyksen varojen hoidon järjestäminen luotettavalla tavalla on hallituksen […]
- [Jäsenmaksu](https://yhdistyslex.fi/hakemisto/jasenmaksu/): Yhdistys voi periä jäseniltään jäsenmaksua, jos yhdistyksen säännöissä on mainittu jäsenen velvollisuus maksaa jäsenmaksua. Jäsenmaksua ei kuitenkaan ole pakko periä. Tavallisesti sääntöihin ei kirjata jäsenmaksun suuruutta, mutta näinkin voidaan tehdä. Useimmissa yhdistyksissä jäsenmaksun suuruudesta päättäminen on annettu yhdistyksen kokouksen, liittoäänestyksen tai valtuutettujen kokouksen tehtäväksi. Tällöin hallitus usein antaa esityksen jäsenmaksun suuruudeksi. Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenmaksu voidaan periä liittymisen yhteydessä, kalenterivuodelta tai joltain muulta ajanjaksolta, esimerkiksi opiskelijayhdistyksissä opintojen ajalta. Jäsenmaksu voi olla määrältään kiinteä tai sille voidaan päättää jokin määräytymistapa. Esimerkiksi työntekijäyhdistyksissä jäsenmaksu määräytyy usein tulojen perusteella. Yhdistys voi halutessaan periä jäseniltään eri suuruisia jäsenmaksuja, ja sillä voi olla useampi […]
- [Kokoontumislaki (530/1999)](https://yhdistyslex.fi/saadokset/kokoontumislaki-530-1999/): Antopäivä 22.4.1999 Voimaantulo1.9.1990 Sisällysluettelo 1 luku Yleiset säännökset 1 § Lain tarkoitus 2 § Soveltamisala 3 § Tilaisuuden järjestämisen yleiset periaatteet 4 § Turvaamis- ja edistämisvelvollisuus 2 luku Yleiset kokoukset 5 § Yleisen kokouksen järjestämisoikeus 6 § Osallistumisoikeus yleiseen kokoukseen 7 § Ilmoitusvelvollisuus 8 § Ilmoituksen sisältö 9 § Yleiset kokouspaikat 10 § Kokouspaikkaa koskevat rajoitukset 11 § Kokousvälineet 3 luku Yleisötilaisuudet 12 § Yleisötilaisuuden järjestäminen 13 § Omistajan tai haltijan suostumus 14 § Ilmoitus 15 § Yleisötilaisuuden kieltäminen 16 § Vastuuvakuutus 4 luku Järjestyksenpito 17 § Järjestäjän ja puheenjohtajan yleiset velvollisuudet 18 § Järjestyksenvalvojat 19 § Poliisin tehtävät 20 § Poliisin […]


[comment]: # (Generated by Hostinger Tools Plugin)