Käsittelemme tässä artikkelissa, mitä yleishyödyllisyys tarkoittaa ja mitä merkitystä sillä on.

Yhdistyksen säännöissä on määrättävä siitä, kuinka monta yhdistyksen kokousta vuosittain järjestetään. Lainsäädännössä ei ole varsinaista yhdistyksen kokousten vähimmäis- tai enimmäismäärää, mutta koska yhdistyksen kokouksessa on päätettävä tilinpäätöksen tai vuosilaskelman vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä, on yhdistyksen kokous tosiasiallisesti pidettävä vähintään kerran…...

Tietosuojan perusperiaatteita Tietosuojasääntely (käytännössä GDPR) asettaa tiettyjä rajoitteita sille, mitä henkilötietoja yhdistys saa kerätä, miten niitä saa säilyttää ja mihin tarkoituksiin niitä saa käyttää. Henkilötietoja ovat kaikki henkilöön littyvät tiedot, josta henkilö voidaan suorasti tai epäsuorasti tunnistaa. Tietosuojasääntely koskee kaikkia…...

Usein kuulee sanottavan, että yhdistyksen talousarvion tulee osoittaa nollatulosta, mutta edellyttääkö laki tätä? Entä voiko yhdistys jakaa tuottoja jäsenilleen rahana?

Ei ole. Yhdistys saa itse valita jäsenensä, eikä sen ole pakko hyväksyä hakemusta sellaiseltakaan hakijalta, joka täyttää yhdistyksen sääntöihin kirjatut jäsenyyden edellytykset. Hylkäyspäätöstä ei myöskään tarvitse perustella. Jo hyväksyttyä jäsentä ei kuitenkaan voida erottaa millä tahansa perusteella. Jäsenen erottamisesta voit…...

Kokouksen alussa kokouksen avaava henkilö tai kokouksen puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Yleensä kokouksen osallistujille varataan tässä kohtaa hetki aikaa esittää huomautuksia kokouksen laillisuudesta ja päätösvaltaisuudesta. Välillä käy niin, että kokouksen avaavan henkilön tai kokouksen puheenjohtajan mielestä kokous ei…...

Jokainen rekisteröity yhdistys merkitään yhdistysrekisteriin. Kaupparekisterilaki kuitenkin edellyttää tietyissä tilanteissa aatteellisten yhdistysten merkitsemistä myös kaupparekisteriin.

Yhdistyslain mukaan yhdistyksen säännöissä tulee mainita yhdistyksen hallituksen jäsenten lukumäärä, toimikausi ja valintatapa. Joissain yhdistyksissä saattaa esimerkiksi käytännön syistä johtuen herätä kysymys, voiko hallitukseen kuulua ns. itseoikeutettuja jäseniä eli henkilöitä, jotka kuuluvat hallitukseen automaattisesti esimerkiksi asemansa tai taustayhteisönsä perusteella.

Yhdistyksen hallitus on yhdistyksen toiminnan ydin; se johtaa operatiivista toimintaa, edustaa ja vastaa yhdistyksen asioiden hoitamisesta. Mutta voiko hallituksen jäsen olla ulkopuolinen vai täytyykö hänen kuulua itse yhdistykseen?

Hallituksen jäsenen erottamisesta on päätettävä yhdistyksen tai valtuutettujen kokouksessa, mutta mitä tapahtuu, jos henkilö haluaa itse erota? Käsittelemme tässä artikkelissa eroamisessa huomioitavia asioita.